Erityisesti vanhojen puolueiden vastaukset olivat ympäripyöreitä ja toistivat samoja fraaseja.
Poliittiset virkanimitykset ovat nousseet otsikoihin jälleen oikeuskanslerin puututtua tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien tekemään virkanimitykseen. Viiden jälkeen -ohjelma lähetti ennen joulua eduskuntapuolueille kyselyn, jossa pyysi kertomaan, onko puolueella virallista kantaa poliittisiin virkanimityksiin ja minkälaista keskustelua aiheesta on käyty puolueessa viime aikoina.
Tätä kysyimme:
Onko puolueella virallista kantaa poliittisiin virkanimityksiin? Jos on, millainen?
Minkälaista keskustelua puolueessa on käyty poliittisista virkanimityksistä?
Onko puolueessa esitetty mitään keinoja poliittisiin virkanimityksiin puuttumiseksi? Jos on, minkälaisia?
Suurimmassa osassa puolueista kysymyksiin vastattiin kieli keskellä suuta. Lähes kaikki puolueet kertoivat, että niissä ei tällä hetkellä käydä aktiivista keskustelua poliittisista virkanimityksistä.
Erityisesti vanhojen puolueiden kannat muistuttivat varovaisuudessaan toisiaan. Kokoomuksen, SDP:n, keskustan, vasemmistoliiton ja RKP:n mukaan poliittinen aktiivisuus ei saa olla peruste, mutta ei myöskään este virkaan valitessa.
Puolueet korostivat myös sitä, että jokaiseen tehtävään valittaisiin pätevin hakija ja että prosessin tulisi olla läpinäkyvä.
Lue myös: Kokoomukselle syytös kohtuuttoman härskistä pelistä – "Kansalaisena olisin huolissani"
Kaksi tuomitsee selvästi
Perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat vastauksissaan muita puolueita suorempia. Perussuomalaisten mukaan poliittiset virkanimitykset ovat sisäisen korruption muoto ja yhteisöltä varastamista. Liike Nyt kertoo vastustaneensa poliittisia virkanimityksiä puolueen perustamisesta saakka ja kutsuu niitä niinikää korruptioksi.
Vihreistä muistutetaan, että poliittisista virkanimityksistä luopuminen tai niihin puuttuminen edellyttäisi puolueiden välistä yhteistä näkemystä. Vihreät olisivat omien sanojensa mukaan valmiita etenemään tällaiseen suuntaan.
"Luulin, että nämä oli tehty tekoälyllä"
Aiheesta saapui keskustelemaan pitkän linjan politiikan toimittaja Unto Hämäläinen torstaina Viiden Jälkeen -ohjelmaan.
– Ensimmäinen ajatus oli, että luulin, että nämä [vastaukset] oli tehty tekoälyllä. Ne olivat niin samanlaisia lukuun ottamatta näitä kahta, Hämäläinen pohtii.
Samankaltaisuuden syyksi hän arvioi sen, että puolueilla, jotka ovat vastanneet samankaltaisesti, on suunnilleen samanlaiset käytännöt.
– Eli silloin kun ollaan oppositiossa, vastustetaan poliittisia virkanimityksiä, sitten kun ollaan hallituksessa, tehdään niitä.
Virkanimityksillä puolueet pyrkivät viemään omia ajatuksiaan ja keinojaan eteenpäin, Hämäläinen tähdentää. Hän myös sanoo, että ”näin on aina ollut ja luulen, että tulee myös aina olemaan”.
– Näitä oli ennen paljon enemmän ja ne olivat paljon näyttävämmin esillä johtuen siitä, että siihen aikaan tehtiin paljon nimityspaketteja hallituksessa. Sitten oli paikkoja joihin poliitikkoja tavallaan siirrettiin.
– Maaherran tehtävät olivat sellaisia, jotka olivat kutakuinkin aina poliittinen virkanimitys ja sen jälkeen, kun maaherran tehtävät lopetettiin, vastaavia paikkoja ei ole ollut.
Hämäläisen mukaan nykyinen käytäntö nimitysten suhteen onkin "paljon fiksumpi kuin takavuosina".
– Jo hallitusta muodostettaessa sovitaan, että jokainen ministeri vie omat virkanimityksensä eteenpäin juuri sillä tavalla, kun haluaa. Eli toisten virkanimityksiin ei puututa. Tavallaan se poliittinen paketti syntyy hallitusohjelmaa tehtäessä hiljaisena sopimuksena.
Katso koko Hämäläisen haastattelu jutun alussa olevalta videolta!
Juttua päivitetty 8.1.2026 kello 18.30 Hämäläisen kommenteilla.