Koronaviruksessa on sama "väkänen" kuin hivissä ja ebolassa – tutkija kertoo järkytyksestään HS:lle: "Käytännössä syljemme sitä puhuessamme"

HUS oli mukana selvittämässä, miksi koronavirus tulee osalle vaikeana – osastonylilääkäri avaa tuloksia MTV:lle 6:44
HUS oli mukana selvittämässä, miksi koronavirus tulee osalle vaikeana – osastonylilääkäri avaa tuloksia MTV:lle

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Sanni Mattila

    sanni.mattila(at)mtv.fi

    Uusien, osin suomalaisvetoisten tutkimusten perusteella on saatu lisätietoa koronaviruksen rakenteesta. Tutkija vertaa HS:n haastattelussa viruksen viheliäistä rakennetta nuolen kärkeen, jota on mahdoton riuhtaista irti. 

    Tiedejulkaisu Sciencen tuoreessa artikkelissa kerrotaan, että koronaviruksessa on “piikkejä”, jotka tunkeutuvat ihmisen soluihin. Piikissä oleva osa tarraa isäntäsolun pinnalla olevaan vastaanottavaan osaseen eli reseptoriin. Näin ihminen saa koronatartunnan.

    Nyt tutkimuksissa on selvinnyt, että koronaviruksen piikeissä on myös väkäsmäinen kohta, joka pääsee kiinnittymään solun pinnalla olevaan toisenlaiseen reseptoriin, nimeltään neuropiliiniin. 

    Helsingin Sanomat on haastatellut tuloksista Helsingin yliopiston virustutkija Giuseppe Balistreria, joka johti toista löydön tehnyttä kansainvälistä tutkijaryhmää. 

    Uudet virusrakenteesta kertovat tutkimustulokset auttavat niin rokotteen kuin lääkehoidon kehittämisessä. Samalla selittyy, miksi koronavirus on tarttuu niin herkästi ihmisestä toiseen: viruksen ja ihmisen solujen välinen tarttumapinta on rajun leviämisen kannalta hyvin otollinen.

    Ei mikä tahansa kausiflunssa

    Tutkija Balistrerin mukaan tutkimusryhmässä hämmästeltiin aluksi, miksi korona leviää merkittävästi ärhäkämmin, kuin esimerkiksi Sars-epidemia vuonna 2000-luvun alussa. Asia selveni, kun tutkijat huomasivat eroavaisuuden virusten rakenteessa.

    Sarsilla ja lieviä flunssia aiheuttavilla kausittaisilla viruksilla ei ole samanlaista ylimääräistä väkäsmäistä osaa piikeissään, toisin kuin koronalla.

    – Kun huomasimme, mikä se oli, olimme järkyttyneitä. Se oli sama osa, joka on kaikista vaarallisimmissa ihmisen viruksissa: ebolassa, hiv:ssä, lintuinfluenssan patogeenisissa linjoissa ja verenvuotokuumetta aiheuttavissa viruksissa, Balistreri sanoo Helsingin Sanomille.

    Tutkija esittää vertauksen: koronaviruksen ylimääräinen osa on kuin nuolenkärki, jossa olevat väkäset estävät nuolen poisvetämisen uppoamispinnalta.

    Science-julkaisussa kerrotaan, että Sars aiheutti erityisesti alahengitysteiden infektioita. Sen sijaan koronaviruksen väkäsille otollisinta ja neuropiliineiltään runsainta tarttumapintaa on tutkijan mukaan suun ja nielun alue.

    – Koska se pystyy infektoimaan nenän ja kurkun, me käytännössä syljemme sitä puhuessamme. 

    Lue lisää aiheesta:
    Lääketiede Koronavirus Flunssa Yliopisto Tiede Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •