Uusien, osin suomalaisvetoisten tutkimusten perusteella on saatu lisätietoa koronaviruksen rakenteesta. Tutkija vertaa HS:n haastattelussa viruksen viheliäistä rakennetta nuolen kärkeen, jota on mahdoton riuhtaista irti.
Tiedejulkaisu Sciencen tuoreessa artikkelissa kerrotaan, että koronaviruksessa on “piikkejä”, jotka tunkeutuvat ihmisen soluihin. Piikissä oleva osa tarraa isäntäsolun pinnalla olevaan vastaanottavaan osaseen eli reseptoriin. Näin ihminen saa koronatartunnan.
Nyt tutkimuksissa on selvinnyt, että koronaviruksen piikeissä on myös väkäsmäinen kohta, joka pääsee kiinnittymään solun pinnalla olevaan toisenlaiseen reseptoriin, nimeltään neuropiliiniin.
Helsingin Sanomat on haastatellut tuloksista Helsingin yliopiston virustutkija Giuseppe Balistreria, joka johti toista löydön tehnyttä kansainvälistä tutkijaryhmää.
Uudet virusrakenteesta kertovat tutkimustulokset auttavat niin rokotteen kuin lääkehoidon kehittämisessä. Samalla selittyy, miksi koronavirus on tarttuu niin herkästi ihmisestä toiseen: viruksen ja ihmisen solujen välinen tarttumapinta on rajun leviämisen kannalta hyvin otollinen.
Lue myös: Kuka saa Suomessa ensimmäisenä koronarokotteen? Mitä rokote tulee maksamaan? – THL:n asiantuntija vastaa: "Suomi tulee tekemään oman koronarokotestrategian"
WHO: Nuorilla ja terveillä luvassa pitkä koronapiina ennen rokotesuojaa: "Joutunee odottamaan vuoteen 2022"
Ei mikä tahansa kausiflunssa
Tutkija Balistrerin mukaan tutkimusryhmässä hämmästeltiin aluksi, miksi korona leviää merkittävästi ärhäkämmin, kuin esimerkiksi Sars-epidemia vuonna 2000-luvun alussa. Asia selveni, kun tutkijat huomasivat eroavaisuuden virusten rakenteessa.