Nämä valtiot ovat selvinneet koronan toisesta aallosta hätkähdyttävän vähällä – mikä yhdistää viruksen kurissa pitäneitä maita?

Lokakuun alussa Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että virukseen on sairastunut jo noin 10 prosenttia maailman väestöstä. Euroopassa suunnitellaan tai on jo otettu käyttöön jälleen rajoituksia, ja pandemia on jo pitkään kurittanut Yhdysvaltoja, Intiaa ja Latinalaista Amerikkaa.

Maailmassa on kuitenkin yhä muutamia maita, joissa tartunnat eivät ole lähteneet syksynkään aikana suureen nousuun.

Näihin lukeutuvat muun muassa Etelä-Korea, Thaimaa ja Uusi-Seelanti, jossa sekä tauti- että kuolintapausten määrät ovat pysyneet alhaisina. Näistä kaikista saa myös matkustaa Suomeen ilman omaehtoista karanteenia.

Lue myös: Iraniin iskenyt jo koronan kolmas ja samalla pahin aalto: ”Maa murtumispisteessä”

Amerikkalainen lääkeyhtiö keskeytti koronarokotekehityksen väliaikaisesti – suomalaisasiantuntija rauhoittelee: "Keskeytys ei välttämättä merkitse yhtään mitään"

Yhteistä tehokas ajankäyttö

Mitään yksittäistä taikaratkaisua koronan torjuntaan ei ole. Asiaan vaikuttavat niin kokemus pandemioista, sijainti, kulttuuri kuin ajoitus.

Yhteistä koronan kurissa pitäneille maille näyttää olevan ainakin se, että ne ovat ottaneet nopeasti käyttöön uusia rajoituksia, kun pandemia on uhannut uudelleen nousta. Ne ovat myös käyttäneet sulkuajan tehokkaasti.

– Nähdäkseni keskeinen yhdistävä tekijä on ollut ymmärrys viruksen vaarallisuudessa heti pandemian alussa ja päättäväinen toiminta testaamisen, jäljittämisen ja eristämisen suhteen. Jos yhteiskunta on suljettu hetkeksi, tämä aika on käytetty testaus- ja jäljityskapasiteetin kasvattamiseen, arvioi terveystieteiden tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.

– Toki onnistuneet esimerkit tulevat myös monesti saarivaltioista, jolloin rajaliikenne ei ole samanlaista kuin mailla, joilla on ulkoraja toisen maan kanssa. En kuitenkaan osaa arvioida mikä merkitys tällä todellisuudessa on, hän huomauttaa.

WHO on painottanut, että mikään toimenpide ei yksin riitä, vaan toimia tulisi ottaa käyttöön laajasti

– Koronan torjunnassa on kyse laajasta arsenaalista erilaisia toimia. Nyt keskustelemme Suomessa kiivaasti maskeista. Tämä on vain yksi pala palapelissä, johon kuuluu monenlaisia ja eri intensiteetillä sekä eri aikana tehtäviä toimia, Tynkkynen sanoo.
Hän itse arvioi, että Suomi onnistui epidemian torjunnassa keväällä hyvin, koska rajoitustoimet ajoitettiin oikea-aikaisesti.

– Ajoituksen lisäksi tärkeää on, miten esimerkiksi isojen sulkujen aikana pelattava aika käytetään hyödyksi. Odotellaanko vain että tartuntamäärät laskevat vai tehdäänkö aktiivisia toimia esimerkiksi testaus- ja jäljityskapasiteetin nostamiseksi.
Nyt tartunnat ovat lähteneet Suomessa nousuun ja nähtäväksi jää, miten pandemia saadaan hallintaan.

Lue myös: Finavian johtaja lyö tiskiin tuskaisat luvut: "Helsinki-Vantaan asema lentoliikenteen solmukohtana uhattuna, tuhansien työpaikat vaarassa"

Uusi-Seelanti käyttää "iske täysillä ja aikaisin" strategiaa

Jos otetaan tarkasteluun lähemmin hyvin onnistuneiden maiden strategioita, voidaan aloittaa Uudesta-Seelannista.

Uusi-Seelanti on saanut maailmanlaajuista huomiota koronapolitiikastaan. Maassa, jonka väkiluku on lähes sama kuin Suomessa, on todettu vain reilut 1 500 tartuntaa ja 25 kuolemantapausta. Suomessa todettuja tartuntoja oli keskiviikkona jo reilut 12 700.

Keskiviikkona Uudessa-Seelannissa kirjattiin vain kaksi uutta koronatartuntaa. Suomessa lukema oli 204.

Vaikka Uuden-Seelannin pandemian hillintää auttaneekin, että maa on saarivaltio, on se myös ottanut heti alusta lähtien kovia koronatoimia käyttöönsä.

Rajat Kiinasta tulevilta matkustajilta suljettiin jo helmikuussa, ja maaliskuun puolivälissä kaikille ulkomailta tuleville määrättiin kahden viikon karanteeni. Maaliskuun loppupuolella rajat suljettiin kokonaan ja maahan määrättiin laajat liikkumisrajoitukset. Tautiin sairastuneita eristettiin hallituksen ylläpitämiin hotelleihin.

Strategia toimi. Uusi-Seelanti julisti jo kevään loppupuolella olevansa vapaa koronaviruksesta.

Elokuussa virus kuitenkin uhkasi lähteä maassa uuteen nousuun paikallisen tartuntaryppään myötä Aucklandissa. Hallitus toimi nopeasti. Aucklandiin julistettiin lähes välittömästi ensimmäisen tartunnan jälkeen laajat paikalliset liikkumisrajoitukset.

Maa itse on kutsunut koronastrategiaansa "iske täysillä ja aikaisin" -tekniikaksi. Se tarkoittaa, että lyhytaikaisesti voidaan ottaa käyttöön koviakin rajoituksia, jos ne estävät pandemian leviämisen laajemmin.

Lokakuun alussa maan hallitus julisti laittaneensa pandemian jo toisen kerran kuriin ja luopuvansa viimeisistä tiukoista rajoituksista.

Tällä hetkellä maassa rajoitetaan lähinnä vain ulkomaalaisten turistien saapumista, suositellaan maskien käyttöä joukkoliikenteessä ja Suomen Koronavilkkua vastaavan sovelluksen käyttöä.

Lue myös: Huolestuttava raportti julki: Koronavirus tarjonnut tekosyyn kansalaisten valvonnalle verkossa

Etelä-Korea jäljittää jopa kansalaistensa luottokorttitietoja

Etelä-Korea taas on hyödyttänyt laajasti tekniikkaa pandemian taltuttamisessa. Maa ei missään vaiheessa asettanut laajoja liikkumisrajoituksia, vaan on luottanut tartuntojen jäljittämiseen teknologian avulla, laajaan testaukseen ja sairastuneiden tiukkaan eristämiseen.

Apuna jäljittämisessä on käytetty laajasti teknologiaa kameravalvonnasta luottokorttitietoihin. Tämä oli mahdollista, koska maassa löysennettiin yksityisyydensuojaan liittyviä lakeja jo mers-pandemian aikana vuonna 2015. Etelä-Korea on myös laajasti teknologiamyönteinen maa, jossa kansalaiset käyttävät laajasti erilaista tekniikkaa.

Yksityiskohtia sairastuneiden liikkeistä tuotiin laajasti julkisuuteen erilaisten applikaatioiden avulla, mikä mahdollisti monien sairastuneiden henkilöllisyyden paljastumisen.

Tällainen henkilötietojen jakaminen olisi tuskin onnistunut kovin helposti esimerkiksi Euroopassa. Etelä-Korean malli onkin nostanut huolia yksityisyydensuojasta.
Strategia on kuitenkin näyttänyt toimineen tartuntojen ehkäisyssä. Tartuntoja on vahvistettu lähes 24 900. Väestötasolla tautitapauksia on todettu 485 kohti miljoonaa asukasta.

Uusia tartuntoja kirjattiin Etelä-Koreassa keskiviikkona 84, mikä oli vähemmän kuin Suomessa, vaikka Etelä-Korean väkiluku on noin kymmenkertainen Suomeen verrattuna.

Maa on nyt ottanut tekniikan lisäksi käyttöön maskipakon joukkoliikenteessä ja mielenosoituksissa. Niitä, jotka eivät sitä noudata, uhkaavat sakot.

Thaimaassa tartuntamäärät pieniä, mutta toimenpiteet nostavat kritiikkiä

Myös Thaimaa kuuluu maihin, joissa koronavirustartunnat ja niihin liittyvät kuolemantapaukset ovat pysyneet alhaisina. Reilun 69 miljoonan asukkaan maassa on todettu reilut 3 600 tartuntaa ja 59 koronaan liittyvää kuolemantapausta.

Maassa on yhä voimassa poikkeustila, eikä maahan ole päästetty pitkiin aikoihin ulkomaalaisia matkailijoita.

Toimet eivät ole saaneet pelkkää kiitosta. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Sunai Phasuk arvioi, että kritiikki maan koronatoimia kohtaan on laajasti vaiennettu mediassa eikä toimenpiteissä ole huomioitu niiden vaikutusta ihmisten toimeentuloon.

Esimerkiksi maan turismisektori on kärsinyt laajasti rajoituksista.

Maata viime viikkoina ravistelleissa mielenosoituksissa onkin vaadittu muun muassa kompensaatioita koronatoimista kärsineelle väestölle.

Tässä näkyykin koronatoimien onnistumisen arvioinnin vaikeus: onnistumista ei voida arvioida vain tautimäärien osalta, vaan päättäjien on punnittava myös kansalaisvapauksiin ja talouteen liittyviä asioita.

Vaikka esimerkiksi Thaimaassa tartuntaluvut ovat pienet, ovat talousvaikutukset vaikeuttaneet kansalaisten elämää.

Voittajia ja häviäjiä ei voida vielä julistaa

Myös Tynkkynen huomauttaa, että vielä ei voi sanoa varmasti, mitkä maat ovat onnistuneet koronan torjunnassa parhaiten.

Hän sanoo itse olevansa varovainen julistamaan vielä voittajia tai häviäjiä, sillä kaikkia toimia on arvioitava kokonaisuutena.

– Voimme sanoa jotakin vasta sitten, kun akuuttitilanne on joskus ohi. Arviointi ei voi kohdistua vain siihen, kuinka paljon ihmisiä kuoli tai sairastui, vaan on tarkasteltava myös millaisia vaikutuksia rajoitustoimista aiheutui ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille, hän sanoo.

– Yksi kriteeri onnistumiselle voisi ehkä olla myös se, kuinka hyvin on kyetty oppimaan aikaisemmista kokemuksista ja muiden maiden tavoista toimia.