Kondylooma on "monelle todella ahdistava kokemus" – ehkäistävissä rokotteella, mutta Suomessa rokotetaan vain syöpää aiheuttavia virustyyppejä vastaan

Kondylooma on seksitauti, joka olisi kokonaan ehkäistävissä rokotteella, mutta Suomessa rokotetaan vain syöpää aiheuttavia virustyyppejä vastaan 9:36
MTV Uutiset Liven haastattelussa HUSin iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

Tuore tutkimus osoittaa, että Suomessa hoidetaan kondylooman vuoksi lähes 12 000 henkilöä vuodessa. Todellisuudessa kondyloomia aiheuttavaa HP-virusta saattaa kantaa tätäkin useampi ihminen. Kaikki tapaukset olisi mahdollista ehkäistä rokotteella, mutta Suomessa nuorille annettava HPV-rokote ehkäisee vain syöpää aiheuttavia virustyyppejä.

– Kun HPV-rokotukset aloitettiin noin 10 vuotta sitten Suomessa, olivat syövän ja esiasteiden ehkäisy pääosassa. Nyt kuitenkin tiedetään, että maissa, joissa käytetään rokotetta, jossa on sekä syöpää aiheuttavia virustyyppejä että "kilttejä" kondyloomaa aiheuttavia virustyyppejä, on kondyloomat saatu lähes kokonaan hävitettyä, sanoo HUSin iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back.

Ilman rokotetta kondyloomalta on Hiltunen-Backin mukaan lähes mahdotonta suojautua, koska kondomi ehkäisee tarttumista vain noin 70-prosenttisesti.

– Kun päätetään, mitä HPV-rokotetta Suomessa kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään, asiasta päättävien viranomaisten on syytä miettiä, haluammeko suojata nuoria myös näiltä kondyloomaa ja papilloomaa aiheuttavilta matalan riskin viruksilta, sanoo apulaisprofessori ja suupatologian erikoishammaslääkäri Jaana Rautava.

Tarkkoja kondylooman tartuntamääriä on mahdoton tietää, koska löydettyjä tapauksia ei tilastoida. Kondyloomia aiheuttavat HP-virukset voivat myös elää elimistössä vuosia oireettomina. Se kuitenkin tiedetään, että lähes puolet todetuista tartunnoista löytyy 20–30-vuotiailta.

Tämän vuoksi asiantuntijat ovat huolissaan taudin vaikutuksista erityisesti nuorten seksielämään ja itsetuntoon.

Kielteinen vaikutus nuorten aikuisten seksielämään

MSD:n Kantarilla teettämästä kyselytutkimuksesta käy ilmi, että yli puolet taudin sairastaneista suomalaisista kokee ahdistusta, ja reilut 40 prosenttia koki taudin vaikuttaneen kielteisesti seksuaaliseen aktiivisuuteen.

– Se on monelle todella ahdistava kokemus, kun parantavaa hoitoa ei ole ja virus voi kulkea mukana vuosien ajan. Monille on kynnyskysymys joutua kertomaan kumppanille sairastavansa kondyloomaa ja mahdollisesti tartuttavansa sitä eteenpäin. Ja nuorethan ovat nimenomaan siinä vaiheessa, kun oma seksuaali-identiteetti kasvaa ja etsitään omaa partneria, kertoo Eija Hiltunen-Back.

Ilmiö näkyy myös Väestöliiton nuorten seksuaalineuvontachatin yhteydenotoissa.

– Nuoret pohtivat, miten seksielämän jatkon käy. Tullaan ison huolen kanssa siitä, voiko enää ikinä harrastaa seksiä, ainakaan ilman kondomia. Tieto tartunnasta on usein saanut suhteettoman suuret mittasuhteet, sanoo Väestöliiton palvelupäällikkö Maria Nikunlaakso.

– Kondylooma tai mikään muukaan seksitauti ei ole mikään maailmanloppu. Se on yksi virus tai bakteeri muiden joukossa, joka hoidetaan pois tai sen kanssa eletään ja toimitaan parhaan mukaan, ettei tartuttaisi sitä eteenpäin, Nikunlaakso muistuttaa.

Häpeän ja ahdistuksen lisäksi tauti aiheuttaa nuorten keskuudessa myös eriarvoisuutta, sillä sen hoitokustannuksista iso osa jää sairastuneen itsensä huoleksi. Kela korvaa vain osan lääkkeistä. Yhteiskunnalle kondyloomien hoito tuli maksamaan 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Tartuntatapauksia tulee viikoittain ilmi hammaslääkärin vastaanotolla

Sen lisäksi, että kondylooma on toiseksi yleisin seksitauti Suomessa, on se myös huonosti tunnettu maallikoiden keskuudessa.

Reilu neljännes nuorista (26 %), jotka useimmiten saavat tartunnan, eivät tiedä mikä kondylooma on. Suurin osa suomalaista (69 %) ei tiedä miten kondyloomaa hoidetaan, ja 28 prosenttia suomalaisista ei tiedä, miten kondylooma voidaan ehkäistä, selviää MSD:n Kantarilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Usein tauti tuleekin ilmi hammaslääkärin vastaanotolla, sillä HPV voi elää myös suussa ja nielussa. Kondyloomat näyttävät kukkakaalimaisilta tai rihmamaisilta ulkonevilta kasvustoilta, jotka voivat olla korostuneen valkoisia.

– Valtaosa ei osaa yhdistää suun alueen muutoksiin millään tavalla sitä HPV-taustaa. Tietysti on tärkeä ymmärtää, etteivät kaikki suun ulkonevat muutokset ole HPV:n aiheuttamia, sanoo apulaisprofessori ja suupatologian erikoishammaslääkäri Jaana Rautava.

Rautavan mukaan taudin yleisyys on hyvin nähtävissä sekä hammaslääkärin vastaanotolla että suupatologin työssä.

– Kun puhutaan hyvänlaatuisista HPV:n aiheuttamista muutoksista eli papilloomista tai kondyloomista, niin niitä näytteitä tulee patologin pöydälle viikoittain ja tiedän, että vastaanotoilla nämä on aika tavallisia poistettavia muutoksia.

Sama trendi näkyy myös HUSin iho- ja sukupuolitautien poliklinikalla, jossa joka kolmas tai neljäs käynti liittyy joko kondylooman löytymiseen tai niiden hoitoon.

– Ne todella työllistävät meitä hurjan paljon. Lisäksi osa kondyloomista hoidetaan tietenkin terveysasemilla, kertoo Eija Hiltunen-Back.

– Hoidot eivät ole mitenkään yksinkertaisia, kun parantavaa ratkaisua ei ole olemassa. Hoito tarkoittaa aina kondyloomamuutosten poistoa joko vastaanotolla tai kotihoidoilla. Kondyloomat myös uusivat helposti, joten hoitokertoja voi kertyä yhdelle potilaalle useita.

Näin suojaat itsesi kondyloomalta ja HPV:ltä

  • HP-viruksen aiheuttama kondylooma tarttuu pääsääntöisesti seksiteitse. Kondomi ei suojaa kondyloomalta täysin, koska kondomi peittää vain rajatun alueen ja virus voi tarttua ihokontaktissa ihmisestä toiselle.
  • Valtaosa HPV-infektioista paranee kuitenkin itsestään ajan kanssa.
  • Pieni osa tartunnoista jää pysyväksi, ja niitä ovat erityisesti syöpäriskiä nostavat HP-virustyypit. Sitä ei tarkalleen tiedetä, miksi joidenkin ihmisten elimistöt eivät pysty virusta hoitamaan. Ainakin tupakoinnilla ja alkoholin käytöllä on yhteys viruksen kroonistumiseen.
  • Kahta yleisintä syöpäriskiä kasvattavaa HP-virusta vastaan on olemassa rokote, joka kuuluu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokotteen saavat kaikki 11–12-vuotiaat. Ne, joilla ei ole oikeutta saada HPV-rokotetta osana kansallista rokotusohjelmaa, voivat ostaa rokotteen reseptillä apteekista. 
  • Rokote on tarkoitettu 9-vuotialle ja sitä vanhemmille. Rokotteesta voivat hyötyä myös kansallisen rokotusohjelman piiriin kuuluvat vanhemmat, koska ihmiset aloittavat seksielämän hyvin eri ikäisinä.
  • Yli 30-vuotiaille rokotteesta ei ole juurikaan hyötyä, koska tuohon ikään mennessä valtaosa papilloomavirustartunnoista on jo saatu.
  • Kondomi ja suuseksisuoja ehkäisevät tartunnat vain osittain, mutta niitä kannattaa ehdottomasti käyttää, etenkin uuden kumppanin kanssa.
  • Suuseksisuojia saa joistain apteekeista tai verkkokaupoista. Tarvittaessa voit tehdä suojan kondomista leikkaamalla siitä "hupun" irti ja yhden reunan auki.
  • Muista vaihtaa kondomia aina seksitavan vaihtuessa. Älä käytä samaa kondomia penetraation jälkeen suuseksissä.

Näin tunnistat kondylooman

  • Kondylooma on syylän kaltainen, kukkakaalimainen, ulkoneva tai litteä ihomuutos, jonka pinta on usein sileä tai luomimainen.
  • Kondyloomia esiintyy tavallisimmin ulkosynnyttimissä, emättimen aukossa, välilihassa ja joskus emättimessä ja kohdunnapukassa.
  • Peniksisillä syylät esiintyvät esinahassa, terskassa, virtsaputkessa ja siittimen varressa.
  • Kondyloomaa voi myös olla peräaukossa tai sen ympärillä.
  • Kondyloomia aiheuttava HP-virus voi tarttua myös suun ja nielun alueelle ja aiheuttaa siellä rihmamaisia tai kukkakaalimaisia ulospäin suuntautuvia kasvuja. Usein pinta on korostuneen valkoinen.

Osittaislähteet: MSD rekisteritutkimus –mediatiedote, THL

Lue myös:

    Uusimmat