Kompromissi oikeusvaltiokiistassa on merkittävä edistysaskel – "EU saa historiallisen keinon puuttua arvojen rikkomiseen"

16:45
Katso neuvotteluissa mukana olleen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan analyysi tilanteesta MTV Uutiset Livestä.

Tänään alkaneessa EU-huippukokouksessa ollaan pääsemässä sopuun oikeusvaltiokiistassa, koska Puola ja Unkari taipuivat ja hyväksyivät ratkaisun saadessaan myönnytyksiä. Ne eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.

Puola ja Unkari vastustivat oikeusvaltioasetusta ja uhkasivat kaataa EU:n monivuotisen budjettiesityksen ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen.

Sopu kuitenkin syntyi. Saksan liittokansleri Angela Merkel neuvotteli yhdessä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin kanssa 11-kohtaisen julistuksen.

MTV Uutiset Livessä vierailleen EU:n pääneuvottelijan, kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan julistuksessa on ainoastaan yksi olennainen kohta, jota muutettiin niin, että myös vastustelleet maat saatiin mukaan.

– Siinä todetaan, että komission täytyy odottaa, jos jäsenvaltio valittaa oikeusvaltioasetuksesta EU:n tuomioistuimeen.

Myönnytys ei ole kovin merkittävä

Sarvamaan mukaan myönnytys ei ole Puolalle tai Unkarille merkittävä, koska jäsenmailla on jo nyt unionin perusoikeussopimuksen mukaan oikeus valittaa oikeastaan mistä vaan komission tai parlamentin säätämästä laista EU:n tuomioistuimeen.

Muulle EU:lle asialla on suurempi merkitys.

– Ensimmäistä kertaa unionin historiassa pystytään määräenemmistöllä neuvostossa päättämään, että joku jäsenvaltio rikkoo unionin keskeisiä arvoja tavalla, ja katsotaan, että asetus täytyy laukaista.

– 1. tammikuuta alkaa uusi sivu EU:n historiassa, neuvotteluja vetänyt Sarvamaa iloitsee.

Jäsenmaat voivat menettää tukensa

Oikeusvaltiomekanismilla EU tähtää siihen, että jos jäsenvaltiot rikkovat oikeusvaltioperiaatetta, Euroopan neuvosto voi jäädyttää jäsenmaan saamat tuet. Näin yritetään estää EU-tukien väärienkäyttöä. 

EU voi tosin laittaa tukihanat vain, jos jäsenmaan tekemä rikkomus kytkeytyy nimenomaan EU:n budjettivarojen käyttöön. 

Puola ja Unkari ovat molemmat EU:n niin kutsuttuja nettosaajia, eli niille suunnataan enemmän rahaa kuin ne maksavat. EU:n kautta saatujen varojen menetys olisi siis merkittävä maan talouksille.

"Asian ytimessä on tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus"

Kynnys asetuksen käyttämiseen on kuitenkin korkea, Sarvamaa toteaa. Hänen mukaansa kysymys ei ole siitä, että jokin jäsenmaa asetetaan "ajojahdin kohteeksi".

Oikeusvaltioperiaatteen keskeisin tunnusmerkki on tuomioistuinlaitoksen ehdoton riippumattomuus poliittisesta vallankäytöstä, Sarvamaa toteaa.

– Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus on tämän asian ytimessä.

Hän antaa esimerkin, jossa EU:lta saatua rahoitusta käytettäisiin julkiseen hankkeesen, mutta syntyy epäilys kilpailutuksesta. Asiasta valitetaan maan tuomioistuimeen, mutta se ei käsittele kannetta asianmukaisesti. Silloin asetusta voitaisiin käyttää.

– Tässä voidaan myös katsoa sellaista tilannetta, jossa on uhka, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus alkaa rapistumaan.

Pitäisikö EU perustaa uudestaan?

Oikeusvaltiomekanismin avulla pyritään vaikuttamaan jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen, mutta mekanismi ei yksin käännä minkään maan suuntaa. 

Sarvamaa sanoo, että jos maiden tilanne menee yhä huonommaksi, EU:n keinot käyvät vähiin. Esimerkiksi EU:n perussopimusta ei voi avata ilman kaikkien jäsenmaiden suostumusta.

Siksi on epätodennäköistä, että perussopimukseen saataisiin kirjattua nykyistä merkittävästi tiukempia määräyksiä oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisesta. 

– Silloin ainoa mahdollisuus olisi perustaa EU uudestaan halukkaiden jäsenvaltioiden kesken, Sarvamaa väläyttää.

Katso neuvotteluissa mukana olleen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan analyysi tilanteesta MTV Uutiset Livestä artikkelin alussa olevalta videolta. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja