Viktor Orbánin Unkari on estänyt EU:ssa useita tärkeitä päätöksiä, joiden odotetaan etenevän pian, kun valta maassa vaihtuu Venäjä-mielisestä EU-myönteiseksi. Tänään EU:n ulkoministerikokouksessa edustettuna on vielä Orbánin hallitus.
EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat tänään Luxemburgiin. Kokouksen pääaiheina ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä Lähi-idän tilanne.
Diplomaattilähteiden mukaan Unkarin ulkoministeriä Péter Szijjártóa ei odoteta paikalle, vaan Unkaria on kokouksessa edustettuna alemmalla tasolla. Vuodesta 2014 alkaen tehtävässään toiminut Szijjártó kuuluu pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolueeseen, joka hävisi vaalit EU-myönteiselle Tisza-puolueelle reilu viikko sitten.
Käynnissä on siirtymäaika eikä uusi hallitus ole vielä päässyt aloittamaan. Tiszan hallituksen odotetaan aloittavan toukokuun aikana.
Ulkoministerikokous on ensimmäinen sen jälkeen, kun Washington Post paljasti maaliskuussa Szijjártón olleen säännöllisesti yhteydessä Venäjän edustajiin EU-kokousten tauoilla ja vuotaneen näille tietoja.
Myöhemmin tutkivien journalistien ryhmä VSquare julkaisi puhelutallenteen, jossa Szijjártó tarjoutui auttamaan Venäjän ulkoministeriä Sergei Lavrovia saamaan tietyn nimen pois EU:n Venäjä-pakotteiden listauksista.
– Tämä on petos Euroopan unionin maiden välisen solidaarisuuden kannalta, Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot sanoi tietojen julkaisun jälkeen.
Vaikka Szijjártó on kokouksesta poissa, diplomaattilähteet odottavat kritiikin Unkarin väistyvää hallitusta kohtaan olevan tänään poikkeuksellisen suorasanaista.
Unkarin vaalivoittaja Péter Magyar on kutsunut ulkoministerin toimintaa maanpetokseksi ja kertonut hänen tuhonneen vaalipäivän jälkeen ulkoministeriössä Venäjä-pakotteisiin liittyviä asiakirjoja. Väitettä asiakirjojen tuhoamisesta ei ole vahvistettu muissa lähteissä.
Monen muun EU-maan johto on avoimesti iloinnut Orbánin hallituksen tappiosta. Viime vuosina Unkari on toistuvasti estänyt tai jarruttanut Ukrainaan liittyviä päätöksiä EU:ssa.
Alle on listattuna tärkeitä EU-päätöksiä, joiden odotetaan etenevän Unkarin vallanvaihdoksen myötä.
90 miljardin euron laina
EU-maiden johtajat päättivät viime joulukuussa Ukrainan rahoitustarpeiden täyttämisestä vuosina 2026 ja 2027 lainapaketilla, jonka arvo on 90 miljardia euroa. Tukea on pidetty kriittisen tärkeänä Ukrainan valtion toiminnan ja sen puolustustaistelun kannalta.
Lainasta 60 miljardia on tarkoitus ohjata Ukrainan puolustuksen vahvistamiseen ja 30 miljardia makrotaloudelliseen rahoitusapuun tai budjettitukeen.
Unkari, Tsekki ja Slovakia jäivät huippukokouksessa lainapaketin vastuiden ulkopuolelle.
Joulukuussa antamastaan hyväksynnästä huolimatta pääministeri Orbán pysäytti lainapaketin hyväksymisen myöhemmässä vaiheessa vedoten siihen, että Ukraina ei ole riittävän nopeasta korjannut sen läpi kulkevaa Venäjän Druzhba-öljyputkea. Keski-Eurooppaan öljyä kuljettava putki on Ukrainan mukaan vaurioitunut useita kertoja Venäjän ilma-iskuissa.
Unkarin tuleva pääministeri Péter Magyar on jo vahvistanut, että tulee hyväksymään lainan, kunhan Unkarin ei tarvitse ottaa siihen osaa. Viime päivinä myös Orbán on väläytellyt mahdollisuutta lainan hyväksymiseen, jos putki ehditään korjata ennen vallanvaihtoa.
Orbánin kommenttien tultua julki EU-puheenjohtajamaa Kyproksen tiedottaja kertoi, että lainapaketin hyväksyminen saatetaan tuoda EU-maiden suurlähettiläiden pöydälle jo tämän viikon aikana.
Venäjä-pakotteet
EU:n oli tarkoitus saada hyväksyttyä kahdeskymmenes Venäjän-vastainen pakotepakettinsa täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen vuosipäiväksi helmikuussa. Unkarin ja Slovakian vastustuksen takia paketin hyväksyntä ei onnistunut ja sen on ollut siitä lähtien hyväksymättä.
Uusiin pakotteisiin on kaavailtu muun muassa täyttä meripalvelukieltoa venäläistä energiaa kuljettaville aluksille, minkä on katsottu vaikeuttavan entisestään Venäjän varjolaivaston toimintaa. Varjolaivastolla tarkoitetaan aluksia, joiden avulla Venäjä on kiertänyt sille asetettuja fossiilisten polttoaineiden kauppapakotteita.
Magyar ei ole suoraan kommentoinut uusia pakotteita, mutta hänen odotetaan hyväksyvän ne osana rakentavien suhteiden luomista EU:n kanssa. Magyar haluaa paremmat suhteet Brysseliin myös siitä syystä, että oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen takia Unkarilta on jäissä EU-tukia useiden miljardien arvosta.
Slovakia on sitonut oman hyväksyntänsä Druzhba-putken avaamiseen.
EU-jäsenyysneuvottelut
EU-maiden johtajat päättivät Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen avaamisesta jo joulukuussa 2023. Päätös voitiin tehdä, koska Orbán suostui poistumaan kokoustilasta siksi aikaa.
Virallisesti jäsenyysneuvottelut avattiin puolta vuotta myöhemmin Luxemburgissa.
Todellisuudessa neuvottelut eivät kuitenkaan ole päässeet vielä käyntiin, sillä jokaisessa vaiheessa vaaditaan nykyisten jäsenmaiden yksimielisyyttä. Unkarin vastustuksen takia yhtäkään neuvottelulukua ei ole voitu avata. Samalla jumissa ovat olleet myös yhtä aikaa avatut Moldovan EU-jäsenyysneuvottelut.
Tiszan vaalivoiton myötä Ukrainan ja Moldovan jäsenyysprosessin odotetaan pääsevän viimein eteenpäin.
Péter Magyar on kuitenkin sanonut, että hän ei pidä Ukrainan jäsenyyttä lähivuosina realistisena. Lisäksi jäsenyydestä olisi aikanaan järjestettävä Unkarissa kansanäänestys ennen sen hyväksymistä.
Euroopan rauhanrahasto
EU-maiden on ollut tarkoitus saada hyvitystä Ukrainalle antamastaan aseavusta Euroopan rauhanrahaston kautta. Vuodesta 2024 lähtien noin kuusi miljardia euroa maksatuksia jäsenmaille on ollut jumissa Unkarin vastustuksen takia.
Myös Suomella on rahastosta saatavia. Rahapotin uskotaan vapautuvan, kun Unkarin uusi hallitus aloittaa.
Magyar on kuitenkin suhtautunut kriittisesti siihen, että Unkari tukisi Ukrainaa kahdenvälisellä aseavulla eikä sellaista siis odoteta uudelta hallitukselta.