Kolmas annos nostaa koronarokotteen tehoa merkittävästi – miksi sitä ei jaeta kaikille suomalaisille?

3:13
Kolmas annos nostaa koronarokotteen tehoa merkittävästi – miksi sitä ei jaeta kaikille suomalaisille? Katso asiantuntijan näkemys videolta!

Kysyimme johtavalta asiantuntijalta, kenelle kolmas koronarokote annetaan ja miksi. Entä, täytyykö koronarokote ottaa vuosittain? 

MTV Uutiset Live kertoo ja näyttää kun tapahtuu. Se on toimitus, joka elää uutispäivää kanssasi.

Seuraa jatkuvaa lähetysvirtaa yhden ruudun kautta osoitteessa mtvuutiset.fi ja mtv.fi.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo MTV Uutiset Liven haastattelussa, että on epätodennäköistä, että kolmansien rokoteannosten jakelu aloitettaisiin Suomessa koko väestön osalta ainakaan lähitulevaisuudessa. 

Kolmatta rokoteannosta tullaan Kontion mukaan käyttämään rokotesuojaa vahvistavana annoksena niille, jotka sitä tarvitsevat terveydellisistä syistä. 

– Tässä katsotaan lääketieteellisin perustein, ketkä hyötyvät terveydellisesti kolmannesta rokoteannoksesta.

Kolmas rokoteannoskierros on Suomessa jo käynnistynyt, vaikkakin vain tietyille ryhmille.

Syyskuun puolivälin tienoilla THL ohjeisti kuntia antamaan kolmannen rokoteannoksen niille 12 vuotta täyttäneille, jotka ovat sairauden tai sen hoidon takia voimakkaasti immuunipuutteisia. 

Lisäksi he, jotka ovat saaneet 1. ja 2. rokoteannoksen lyhyellä antovälillä, lukeutuvat myös kolmansien rokoteannosten piiriin. Kolmatta rokoteannosta ei ainakaan toistaiseksi suositella alle 30-vuotiaille miehille. 

Kolmansia rokoteannoksia ei tulla kohdentamaan pahimmille tautialueille

Kolmannella rokotekierroksella pyritään Kontion mukaan pääasiassa siihen, että kolmas rokoteannos on samaa kuin aiemmin annettu rokote.

– Koko ajan tulee enemmän tietoa ristiin antamisesta, eikä siinä ole turvallisuushaittoja havaittu. 

Kontion mukaan kolmannen rokotekierroksen osalta ei tulla harjoittamaan alueellista kohdentamista pahimmille tautialueille.

– Rokotesuojan, koko pandemian ja epidemian sekä taudin leviämisen kannalta olisi erinomaisen tärkeää ottaa 1. ja 2. annos, Kontio toteaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen. 

1:44
Israelissa kahdesti rokotetut joutuvat sairaalaan – voiko sama toistua Suomessa? Johtava asiantuntija kertoo, mikä selittää ilmiötä – katso video!

Kolmas annos lisää teho merkittäväksi, mikseivät ne ole jo jaossa? 

Kolmannen rokoteannoksen on todettu lisäävän suojatehoa merkittävällä tavalla – miksi ihmeessä kolmatta rokotekierrosta ei aloiteta koko väestön osalta? 

Tämä perustuu hänen mukaansa sekä kotimaisiin että kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan täysi rokotesarja antaa erinomaisen suojan koronaviruksen vakaville tautimuodoille.

– Täytyy muistaa, että tämä on aika vaikeakin asia tutkia, koska eri maissa on annettu (korona)rokotteita erilaisilla antoväleillä.

Suomessa siirryttiin nopeasti rokotusten aloittamisen pidempään antoväliin 1. ja 2. rokoteannoksen välillä. 

– Siitä tulee koko ajan lisää tutkimustietoa, että tämä on hyvä asia. Mitä pidemmällä välillä rokotteet on annettu, sitä parempi suoja tulee, Kontio toteaa. 

Tästä syystä Kontion mukaan Suomessa suositellaan, että kahden rokoteannoksen antamisen välillä tulisi odottaa vähintään kuusi viikkoa.

– Yli kuuden viikon antovälillä annetut rokotteet antavat huomattavasti paremman suojan kuin alle kuuden viikon.

Tämä on myös syy sille, miksi 1. ja 2. rokoteannoksen lyhyellä aikavälillä saaneet henkilöt saavat Suomessa kolmannen rokoteannoksen. 

Rokotteen suoja hiipuu, mutta ei dramaattisesti

Rokotteen antama suoja hiipuu ajan myötä, mutta yhtäkkisestä tehon hiipumisesta tai siitä, että teho lakkaisi yhtäkkiä kokonaan, ei Kontion mukaan ole tutkimusnäyttöä. 

Puoli vuotta toisen rokoteannoksen ottamisen jälkeen rokotteen teho on Kontion mukaan ”varsin hyvä”.

– Ilman muuta sairastumista vastaan nähdään hiipumista, mutta todella paljon vähemmän laskua on suojassa vakavaa tautia ja kuolemaa vastaan, Kontio toteaa. 

Tuleeko koronarokotteesta influenssarokotteen kaltainen, vuosittain otettava rokote?

Kontion mukaan tämä on mahdollista.

– Todennäköisempää on, että vuosittaisia rokotteita tarjottaisiin riskiryhmäläisille kuin että koko väestöä tarvitsisi rokottaa joka vuosi uudelleen, Kontio pohtii. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedottaa tänään tarkemmin, miten kolmansia koronarokoteannoksia tullaan Suomessa jakamaan ja millaisella aikataululla.

6:22
Suvi, 44, ei ota koronarokotetta, vaikka kuuluu riskiryhmään – kertoo nyt, miksi: "Rokotekeskustelu jakaa ihmiset selvästi kahtia"

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja