Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Kirja-arvio: Ihmiset algoritmien orjina

Julkaistu 17.12.2017 13:12
Toimittajan kuva
Janne Hopsu

janne.hopsu@mtv.fi

Pentti O. A. Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit. Art House. 2017. 295 s.

”Todellista ja aitoa yleistä tekoälyä saati konetietoisuutta ei ole syntynyt eikä näillä näkymin tule syntymäänkään.”

Kaikki siis hyvin singulariteettirintamalla?

Ei ole, jos on uskominen Pentti A. O. Haikosta, Illinoisin yliopistossa dosenttina (adjunct professor) toimivaa tekniikan tohtoria ja tekoälytutkijaa.

Teknologiassa singulariteetilla tarkoitetaan tekoälyä, joka on kehittynyt yli-inhimillisen älykkääksi niin, ettei kukaan meistä enää sitä ymmärrä eikä hallitse. Tässä dystopiassa olemme sen armoilla, eikä delete-nappulaa ole.

Haikosen mukaan tekoäly ei siis ole menossa kohti singulariteettia. Kyseessä on ”kokoelma taitavasti laadittuja algoritmeja, jotka tekevät, mitä ohjelmoitsijat ovat käskeneet. Ne eivät oikeasti ymmärrä, mitä ne ovat tekemässä eivätkä tiedä edes olevansa olemassa.” (Korostus tämän kirjoittajan.)

Ymmärtämättömyydestään huolimatta meistä tulee kaikkialla olevien algoritmien, hallitsemattoman ja hajautuneen tekoälyn kontrolloituja alamaisia. Sen nojalla meitä kytätään, vakoillaan, meidät pisteytetään erilaisin kriteerein hyödyllisiin ja hyödyttömiin ihmisiin, meiltä viedään yksityisyys ja vapaus mielipiteisiin, Haikonen väittää.

Tekoäly ei ajattele eikä ymmärrä

Tekoälylle sinänsä kaikki tämä on se ja sama. Tekoäly ”ei ajattele, ei tiedä olevansa olemassa eikä ymmärrä toimintansa seurauksia”.

Samoilla linjoilla ovat Elon Musk ja Stephen Hawking, ja monet tekoälytutkijat.

Myönnän, että vielä joitakin aikoja sitten hekottelin näille asioille. Olen mielestäni erittäin elämänmyönteinen ihminen, mutta viime aikoina ei ole enää naurattanut, eikä Haikosen näkemys palauta huoletonta oloa.

Kirjan loppuluku on synkkä. Se on joutsenlaulu inhimillisille ihmisyhteisöille.

Tätä laulua ei välttämättä kuulla, mutta se on hyvinkin mahdollista. Vain hillitön optimisti voi olla pohtimatta tekoälyn mukanaan tuomia ja tuovia ongelmia. Haluammeko nostaa tekoälyn jumalaksi? (Ja jos tähän vielä kaupanpäällisiksi ajattelee, että se singulariteettikin toteutuisi…)

Kannattaako kirjaan tarttua, jos haluaa menettää yöuniaan, tai heikentää niiden laatua painajaisin?

Merkitys, tietoisuus, tunnetilat

Kannattaa, koska teknologia menee eteenpäin (teknistä, joskaan ei välttämättä eettisesti oikeaa ilmaisua, käyttääkseni), vaikka vetäisi peiton korviin ja sammuttaisi valot.

Haikonen pohtii sitä, mitä on informaatio, miten se liittyy tietoon ja merkityksiin, miten merkitys syntyy, ja miten yleensä voimme tietää mistään mitään. Tietoisuutta ei ole ilman havaintoja, joilla on merkitys. On olemassa minuus ja mieli.

Meillä on monta aistia, ja saamme niiden kautta tietoa, ja jollain tavoin työstämme tuota eräänlaista raaka-ainetta kieleksi, oppimiseksi, symboliseksi ajatteluksi ja moneksi muuksi ihmisille tutuiksi jokahetkisiksi toiminnoiksi.

Emme kuitenkaan toimi robottimaisesti kylminä ajattelukoneina, koska kykenemme antamaan eri asioille merkityksiä. Merkitykset puolestaan vaativat myös tunnetiloja, jotka ovat ”olennainen osa kognitiota”, eli karkeasti sanoen sitä miten tiedämme, ajattelemme ja näihin liittyen tunnemme ja havaitsemme.

Sisäinen puhe olennaista

Olennainen tekijä on sisäinen puhe, joka erottaa meidät muista eläimistä. (Voi tosin olla, että joskus kykenemme selvittämään, onko myös muilla eläimillä sisäistä puhetta).

Haikosen mukaan ilman sitä ”emme kuulisi omia ajatuksiamme emmekä tulisi niistä tietoisiksi”. Sisäinen puhe myös auttaa meitä arvioimaan ja tarkkailemaan itseämme.

Haikonen pohtii näitä ymmärtämisen, tietoisuuden, ajatusten ja tietämisen syntyä ja mekanismeja. Hän ei ole yksin näiden kysymysten kimpussa, ja kilpailevia teorioita on paljon. Maallikko saa kirjasta kuitenkin selkeästi ja havainnollisesti esitetyn näkemyksen yhdestä teoriasta.

Haikosen oma robotti

Haikonen ei pidä kirjassaan kynttiläänsä vakan alla. Hän esittelee kehittämänsä XCR-1 robotin, joka toimii Haikosen kehittämällä ”biologisesti inspiroituneella kognitiivisella neuroverkkoarkkitehtuurilla” HCA:lla. Robotissa ei ole ohjelmia eikä mikroprosessoreja.

Rakentajansa mukaan robotti esimerkiksi tuntee kipua, jota ei ole siihen erikseen ohjelmoitu etukäteen tuntemaan. Luultavasti ja toivottavasti kuulemme, miten asia edistyy.

Sitä odotellessa, miettikäämme ja toimikaamme niin, ettemme jäisi algoritmien tyrmään. 

Lisää aiheesta:

Kirja-arvio: Valta ei ehkä ole kohta enää ihmisilläKirja-arvio: Olemassaolosta, ihmisestä ja tekoälystäDeittisovellukset kutistavat ihmisen supermarketkuluttajaksi, sanoo maailmankuulua historioitsija Yuval Noah HarariKirja-arvio: Tekniikka – mitä se on?Kirja-arvio: Miksi tuhoamme itsemme - ”Kun synnyin, olin jo aloittanut kuolemisen.” Ekologi ja biologi Katajavuori muistuttaa heti alkuun biologisen tosiasian.Kirja-arvio: Me eläimet, todellisuus ja muuttuva luonto
KulttuuriMielipiteet

Tuoreimmat aiheesta

Kulttuuri
  • 17:45
    Pariisi

    38-vuotiaalle naiselle syytteet Louvren jalokivivarkaudesta – koruja ei ole löydetty

  • Eilen20:47
    Halloween

    Karkki vai kepponen? MTV vieraili hyytävässä Halloween-pihassa Helsingissä

  • Eilen18:09
    Juhlat

    Halloween, vai sittenkin kotimainen kekri? Noitaopiston Katariina paljastaa rituaalinsa salat

  • to14:47
    Ranska

    Viisi uutta kiinniottoa Louvren jalokivivarkaustutkinnassa

  • 26.10.06:45
    Kirja-arviot

    Kirja-arvio: Näin kokaiiniparonit tuhosivat Kolumbian jalkapallon