Kilpirauhaslääkityksen käyttö on kasvanut roimasti – vajaatoiminnan tyypillisin oire on selittämätön väsymys: "Nuorilla korostuvat muistiin ja vireystilaan liittyvät oireet"

Kilpirauhasen vajaatoiminta tarkoittaa sitä, että kaulan alaosassa sijaitseva kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia eli tyroksiinia. Samalla kun tyroksiinin pitoisuus elimistössä laskee, tyreotropiini-hormonin määrä nousee.

– Kilpirauhashormonin ja sitä säätelevän aivolisäkehormonin (tyreotropiinin) määritysmenetelmät ovat kehittyneet, ja siksi lievempi kilpirauhastoiminnan vajaatoiminta tunnistetaan entistä paremmin, toteaa Tampereen yliopistollisen sairaalan endokrinologian osaston ylilääkäri Saara Metso.

Terveyttään tarkkailevat ihmiset myös tietävät nyt aiempaa enemmän kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista. Tyypillisin oire on selittämätön väsymys.

– Oireet ovat yleisiä monille muillekin sairauksille, ja tutkimusten avulla voidaan sulkea pois kilpirauhasen vajaatoiminta, kertoo Helsingin yliopistollisen sairaalaan endokrinologian osaston ylilääkäri, dosentti Satu Vehkavaara.

Lääkevalmisteita käytetään nykyään enemmän

Kilpirauhasvalmisteita käyttävät potilaat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. 20 vuodessa tällaisten potilaiden määrä on kolminkertaistunut.

Tämän perusteella ei kuitenkaan voi tehdä suoraan päätelmiä kilpirauhasen vajaatoiminnan lisääntymisestä. Tällä hetkellä vajaatoimintaa esiintyy noin kuudella prosentilla suomalaisista eli noin 300 000 ihmisellä.

Vajaatoimintaa hoidetaan levotyroksiinitableteilla, ja hoito on elinikäistä. Levotyroksiini on kilpirauhashormonin esiaste. Sairauteen ei voi vaikuttaa esimerkiksi elämäntavoilla.

Vehkavaara kertoo, että mikäli potilaan TSH-arvo eli tyreotropiinin pitoisuus veressä on yli kymmenen milliyksikköä litrassa, on se kaikissa hoitosuosituksissa hoidon aihe.

– Tätä lievemmässä tilanteessa vaihtoehtoina on jäädä seurantalinjalle tai tehdä hoitokokeilu levotyroksiinillä, jatkaa Vehkavaara.

Hoidon mahdolliset haitat liittyvät siihen, että lääkitys on joko liiallinen tai liian vähäinen. Liian pienellä annoksella oireet eivät helpota. Jos annos on liian suuri, esiintyy Vehkavaaran mukaan sydämentykytystä ja unirytmin häiriöitä.

Painonnousua ja ummetusta

Yleisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaan on autoimmuunitulehdus. Muita syitä vajaatoimintaan ovat kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ja kilpirauhasen poisto kasvaimen yhteydessä.

Kyse on usein vuosien jatkumosta: aivolisäke piiskaa kilpirauhasta tuottamaan lisää kilpirauhashormonia, mutta se ei enää auta. Nykyisen näkemyksen mukaan jo tässä vaiheessa pitäisi aloittaa lääkitys.

Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa väsymystä, paleluherkkyyttä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Usein esiintyy turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä. Myös kuukautiskierron häiriöitä voi olla.

Vajaatoiminta voi vaikuttaa muistiin

Nuorilla vajaatoiminta heikentää kognitiivisia kykyjä ja muistia. Nämä oireet voivat toki voivat johtua jostakin muustakin sairaudesta, vaikkapa uniapneasta.

– Kilpirauhasen vajaatoiminta voi lisätä sydämen lisälyöntisyyttä. Nuorilla korostuvat muistiin ja vireystilaan liittyvät oireet, ja vanhemmilla korostuvat lievän vajaatoiminnan ylihoidon haitat. Unirytmi häiriintyy, ja voi tulla sydänoireita, kertoo Metso.

– Siksi lievää kilpirauhasen vajaatoimintaa iäkkäämmillä pitää hoitaa pidättyvämmin.

Verikokeet riittävät yleensä diagnoosiin

Metso kehottaa kilpirauhasen vajaatoimintaa epäileviä menemään terveyskeskukseen ja teettämään verikokeen.

– Alkavaan kilpirauhasen vajaatoimintaan viittaavat kokeet pitää aina toistaa, koska muut sairaudet ja lääkitykset voivat aiheuttaa tilapäisiä muutoksia kilpirauhaskokeiden tuloksiin, Tampereen yliopistollisen sairaalan endokrinologian osastolla työskentelevä Metso sanoo.

Kilpirauhasen ultraäänitutkimusta ei tarvita kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosointiin. Jos lääkäri tunnistelemalla tunnistaa kilpirauhasessa kyhmyn tai struuman, hän voi kuitenkin määrätä tutkimuksen.

Erityinen potilasryhmä ovat kilpirauhassyövästä parantuneet ja raskaana olevat naiset.

– Ennen uskottiin lievään ylihoitoon kilpirauhassyövän uusiutumisen estämisessä. Nyt tutkimuksissa on todettu, että liikahoito aiheuttaa esimerkiksi sydänoireita. Ikääntyvät, liikahoidetut potilaat voivat edelleen kärsiä ylihoidon haittavaikutuksista, sanoo Metso.

Raskaana olevia, kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia naisia puolestaan suositellaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa varmistamaan, että lääkityksenä käytetty levotyroksiiniannos on oikea.

– Heitä kehotetaan nostamaan annosta jo raskauden toteamisvaiheessa, Vehkavaara toteaa.