Kiinteistöliitto ihmettelee vuokra-asumisen tukemista

Hallitus sopi kehysriihessä kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edistämisestä kasvukeskuksissa. Kiinteistöliiton puheenjohtaja, rahoitusneuvos Matti Inha kummastelee jatkuvaa vuokra-asumisen tukemista omistusasumisen sijasta.

– On muistettava, että ARA-tuotanto on vain osa vuokramarkkinoista. Suomen 850 000 vuokra-asunnosta puolet on yksityisten henkilöiden omistamia, Inha huomautti Kiinteistöseminaarissa Hämeenlinnassa perjantaina.

– Kun leikataan asuntolainojen korkovähennystä kannattaa pysähtyä arvioimaan saavutettuja tuloksia. Omistusasunnon hankkimiseen liittyneet verotuet ovat kannustaneet suomalaisia perheitä säästämään ja ottamaan vastuun asumisensa omatoimisesta järjestämisestä.

Kiistakapulana asuntolainan verovähennys on merkittävä, sillä verovähennys koskee Suomessa suoraan 1,2 miljoonaa asuntovelallista. Omistusasunnoissa asuville perheille on lainojen takaisinmaksun myötä kertynyt varallisuutta. Tätä asuntovarallisuutta voidaan pitää lisäeläkesäästämisenä, koska Suomessa lainat on yleensä maksettu ennen eläkkeelle siirtymistä. Näin eläkkeelle jäätyään omistusasuja asuu hoitokustannuksilla, kun vuokra-asuja maksaa asumisestaan käyvän vuokrahinnan.

Omistusasumista tuetaan valtaosassa Eurooppaa.

– Suomen yhteiskunnalle on ollut järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kannustaa ihmisiä omistusasumiseen. Näin yhteiskunnan eli valtion ja kuntien omistaman vuokra-asuntotuotannon tarve on ollut vähäisempää, ja valtion ja kuntien taloudelliset resurssit ovat riittäneet sosiaaliseen vuokra-asuntotuotantoon, Inha korosti.

Eläkeläinen ja optiomiljonääri maksavat kiinteistöveroa saman verran

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen nosti pöydälle kysymyksen kiinteistöveron nostamisesta. Kiinteistövero on arvonlisäveron tavoin tyypillinen tasavero, joka ei lainkaan ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä.

– Kiinteistöveroon ei vaikuta se, oletko pienipalkkainen eläkeläinen vai optiomiljonääri, Hiltunen totesi.

Keskiverron keskustakerrostalon asukas maksaa kiinteistöveroa 30 senttiä huoneistoneliöltä kuukaudessa, mikä on yhdeksän prosenttia hoitovastikkeesta ja seitsemän prosenttia kaikista asunnon hoitokuluista.

– Kuntapäättäjien on pohdittava sitä, voiko asumisen lisäverottaminen olla oikeudenmukaisempaa kuin kunnallisen tuloverotuksen kiristäminen, Hiltunen kysyi.

Kiinteistöliitto haluaisi myös, että yleisessä kiinteistöverossa erotettaisiin asuntotontit ja maapohja toisistaan. Lisäksi maa- ja metsätalousmaa pitäisi ottaa liiton mielestä mukaan maapohjaan.

Valtio määrittää kiinteistöveron minimiprosentit. Kiinteistöliiton mielestä minimin pitäisi olla nolla prosenttia.

– Se toisi kunnille kilpailumahdollisuuden, Hiltunen sanoo.

Kiinteistöveron veropohjaa pitää laajentaa ja sen tuottoa lisätä ulottamalla vero muiden tuotantokiinteistöjen tavoin maa- ja metsätalousmaahan. Lisäksi veroprosentit sekä verotusarvot on pidettävä kohtuullisina. Kiinteistöveron asumiskustannuksia korottavaa vaikutusta pitää lieventää erottamalla asuinkäytössä olevat tontit yleisestä kiinteistöverosta, kuten muun muassa kunnat ovat esittäneet. Nämä muutokset lisäisivät kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta.

Pysy ajan tasalla asuntoasioista – tykkää Jokakodista Facebookissa!

Myy tai vuokraa asuntosi Jokakoti.fi:n avulla!

LUE MYÖS:

Hannakaisa Taskinen / Jokakoti.fi

Lähde: STT

Kuva: Colourbox