Rakennusliitto: Hallituksen riihipäätös voi nostaa asuntojen hinnat pilviin

Tämä muodostuu Palosen mukaan todennäköisesti jossakin kohtaa kasvun tulpaksi.

– Sille työväestölle, joka mahdollisesti muuttaisi työn perässä kasvukeskuksiin, ei löydy enää kohtuuhintaisia vuokrakämppiä. Vuokramarkkinat jäävät yhä enemmän asuntosijoittajien armoille.

Myös Super odottaa kohtuuhintaisten asuntojen pulan pahenevan erityisesti kasvukeskuksissa, joissa vuokrataso on jo ennestään korkea.

 Tämä vaikeuttaa erityisesti matalapalkka-alojen työntekijöiden mahdollisuuksiin asua työpaikkansa lähellä. Päätös nostaa asumisen hintaa ja lisää myös rakennusalan työttömyyttä, tiedotteessa sanotaan.

Lue myös: Super: Pienituloisten mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen heikkenee

 Aalto-yliopiston professori ei allekirjoita väitettä

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Tuukka Saarimaa ei allekirjoita argumenttia, vaan pitää sitä kummallisena, sillä korkotukiasuntoja ei riittäisi kuitenkaan kaikille pienipalkkaisille.

– Halutaan ratkaista ongelma siitä, että julkisia palveluita tuottavia ihmisiä ei saada tarpeeksi johonkin kuntaan sillä, että tarjotaan osalle heistä markkinavuokraa halvempia asuntoja. 

Reilu tapa reagoida tilanteeseen olisi nostaa esimerkiksi sairaanhoitajien palkkoja.

Asuntojen hinnat nousuun?

Rakennusliiton Palonen sanoo, että leikkaukset nostavat mahdollisesti asuntojen hintoja.

– Se asuntokanta, joka on nyt myymätöntä, sulaa pikkuhiljaa jossain vaiheessa. Jos asunnoista on pulaa, niin kyllä se väistämättä aiheuttaa hinnannousua.

Pidemmällä aikavälillä hintatasoa voi nostaa Palosen mukaan myös se, jos vuokramarkkinat jäävät asuntosijoittajien leikkikentäksi. Etenkin silloin, jos myös asunnoista on samanaikaisesti pulaa.

Aalto-yliopiston Saarimaa ei usko, että korkotukilainojen valtuuksien leikkaaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä asuntojen hintakehitykseen tai asuntojen saatavuuteen etenkään kasvualueilla.

  Kyllä näillä alueilla, joilla asuntopulaa on ja pitäisi rakentaa lisää, ovat hinnat tyypillisesti korkeat ja hyvin kannustimia rakentaa asuntoja. Jos rakennetaan enemmän korkotukilainoitettuja kohteita, niin sitten tietenkin ne vievät enemmän tilaa niiltä normaaleilta taloilta, eli ei voida rakentaa samalle tontille sekä yksityistä että tällaista korkotukilainoitettua kohdetta.

Tämä syrjäyttää Saarimaan mukaan yksityistä tuotantoa, minkä vuoksi korkotukilainojen valtuuksien leikkaamisilla ei ole juuri vaikutusta asuntotarjontaan pitkällä aikavälillä.

Rakennusalan suhdanneryhmän tuoreen raportin mukaan uudisrakentaminen Suomessa on edelleen vähäistä ja markkinoilla on runsaasti myymättömiä uusia asuntoja. Suuri osa uudisrakentamisesta on tuettua asuntotuotantoa, kun taas yksityisten sijoittajien aktiivisuus on vähäistä.

Uusien asuntojen rakentaminen on alkanut kuitenkin hitaasti elpyä. Toimialarakentamiseen saadaan vauhtia erityisesti vihreän siirtymän ja puolustushankkeiden vuoksi. Raportin mukaan asuntotuotanto ei tällä hetkellä pysy etenkään suurimpien kaupunkien väestökasvun tahdissa.

Lue myös: Palkansaajien ja yritysten verotus kevenee, asuntorakentamiseen ja yritystukiin leikkauksia – näistä hallitus budjettiriihessä päätti

Rakennusliitto: Ei saada kasvua

Leikkausten ohella hallitus sanoo pyrkivänsä vauhdittamaan rakentamista nostamalla korkotukilainavaltuutta jo päätetystä miljardista eurosta 1,135 miljardiin euroon ja lisäämällä takauslainojen myöntövaltuuksia 200 miljoonaan euroon.

Hallituksen kasvutoimilla ei kuitenkaan Palosen mukaan saada rakentamista nousuun.

– Yksityinen kulutushan ei tällä hetkellä vedä. Ihmisillä ei ole luottamusta tai rahaa tai molempia kauppojen tekemiseen.

Palonen sanoo hämmästelevänsä sitä, että pääministeripuolue esittää toimilla luovansa kasvun edellytyksiä alalla.

– Rakentaminen on aika vero- ja työvoimaintensiivistä toimintaa. Noin 45 prosenttia palautuu veroeuroina koko rakentamisen ketjusta. Sen lisäksi työllisyysvaikutukset eivät rajoitu ainoastaan rakentajiin, vaan toimilla on väistämättä heijastusvaikutuksia logistiikkaan, liikenteeseen, suunnitteluun ja niin edelleen.

Saarimaan mukaan rakennuttajien ahdinkoon voitaisiin vastata esimerkiksi sillä, että kunnat olisivat valmiita laskemaan tonttien hintoja asuntojen hintojen laskiessa.

– Tällöin rakennuttajan näkökulmasta rakentaminen olisi yhtä voitollista kuin kalliimpien asuntojen aikana, jolloin rakennuttajat joutuivat myös maksamaan tonteista enemmän.

• ke06:48
  Kuluttajariidat

  Vuokranantaja pidätti 1 500 euron vuokravakuuden – kuluttajariitalautakunnalta 40 euron suositus
• ma19:02
  Iranin sota

  Uusi energiakriisi uhkaa Euroopan taloutta
• 7.3.06:00
  Kirja-arviot

  Mittava puukaupunginosa tuhottiin lähes viimeiseen taloon Helsingissä
• 5.3.14:14
  Vantaan murhapoltto

  Vantaan surmatalossa oli pelastussuunnitelma, mutta ei somalin kielellä: "Kaikkia viestintä ei valitettavasti aina tavoita"
• 5.3.08:20
  Talous

  Näin paljon omakotiasujan kulut ovat nousseet
• Lataa lisää