MTV Uutiset seuraa jännittävää vaalitaistoa: Kauppakamari näkee Suomen voittavan Saksan vaaleissa

10:33
Saksassa valta vaihtuu – MTV Uutisten toimittaja arvioi Berliinissä, millainen vaalitulos on tulossa.

MTV Uutiset seuraa Saksan liittopäivävaaleja tiiviisti. Vaalipäivän iltana MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa nähtiin suorana lähetyksenä Saksan vaalit – kenestä Merkelin seuraaja? -erikoisohjelma.

0.07: ARD:n ennuste keskiyöllä oli, että SPD kerää 25,9 prosentin äänisaaliin ja CDU 24,1 prosentin potin. Vihreiden arvioidaan saavan 14,7 prosenttia äänistä ja liberaalin FDP:n 11,5 prosenttia. Äärioikeistolaisen AfD:n äänisaaliiksi ennustetaan 10,4 prosenttia ja vasemmistolaisen Die Linken tulokseksi 5 prosenttia.

23.31: Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller arvioi, että Suomen nykyiseen linjaan verrattuna voi Suomelle tulla pettymyksenä, että Saksa on jossain määrin etääntymässä tiukan talouskurin ryhmästä.

Hän on silti sitä mieltä, että Suomelle Saksan vaalit ovat hyvä uutinen riippumatta vaalien voittajasta. Hänen mukaanasa kaikki puolueet ovat olleet yhtä mieltä siitä että maan pitää investoida digitalisaatioon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kumpikin näistä on sellainen liiketoiminnan alue, jossa Suomella on paljon vientimahdollisuuksia maahan.

23.23: Sekä sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokas Olaf Scholz että kristillisdemokraattien kansleriehdokas Armin Laschet vakuuttivat sunnuntai-iltana Saksan uuden hallituksen olevan koossa jouluun mennessä. Kaksikko oli saksalaisen ARD-televisiokanavan haastattelussa.

23.22: Sosiaalidemokraatit (SPD) ovat saamassa kello 22.50 Suomen aikaa julkaistun suuntaa-antavan ennusteen mukaan Saksan liittopäivävaaleissa niukan voiton. Televisiokanava ARD:n ennusteen mukaan puolue olisi saamassa 25,8 prosentin ääniosuuden. Toiseksi eniten ääniä olisi tulossa kristillisdemokraateille, jolle ennustetaan 24,2 prosentin osuutta. Puolueiden ero on SPD:n hyväksi 1,2 prosenttiyksikköä, kun se edellisessä ennusteessa oli 1 prosenttiyksikköä.

Kolmanneksi eniten ääniä on saamassa vihreät, 14,3 prosenttia äänistä. Muista puolueista liberaalipuolue FDP on saamassa 11,5 prosentin ääniosuuden, äärioikeistolainen AfD 10,6 prosenttia ja laitavasemmiston Linke viisi prosenttia. 

23.14: Kun kahden suuren puolueen kannatus on kovin tasainen, korostuu pienempien puolueiden merkitys paljon hallituksen rakentamisessa.

– Kyllä vihreät ja erityisesti FDP varmasti tulevat olemaan kuninkaantekijöitä tässä lähipäivinä, Valtonen arvioi.

Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller taas kommentoi näyttävän aika varmalta, että kumpikin puolueista on hallituksesta, kokoaa hallituksen kumpi suurista puolueista tahansa. Hän kommentoi olleen myös signaaleja, että vihreät ja FDP ovat neuvotelleet keskenään siitä, miten tilanteessa kannattaisi toimia ja minkä puolueen kanssa hallitusta lähdetään rakentamaan.

23.09: MTV Uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen arvioi, että Scholz on ollut Saksassa kokoava hahmo ja edustanee aika hyvin "peruskeskustalaista demaria" Saksassa, miellyttäen näin saksalaisäänestäjää.

23.04: Kansanedustaja Elina Valtonen (kok.) arvioi kristillisdemokraattien kannatuksen sulamiseen liittyen, että Angela Merkelin saappaiden haastaminen on ollut puolueelle haastavaa. Viime viikkoina on lisäksi korostunut se, että vaaleista on tullut selvästi liittokanslerivaalit, jolloin puolue on merkinnyt vähemmän kuin se, kuka on se johtotähti. Tässä Scholz on Vatlosen mukaa nonnistunut luomaan tuntua pragmaattisuudesta ja jatkuvuudesta.

22.49: Tutkija näkee mahdollsiuuden poliitisten mannerlaattojen liikkeeseen.

Tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta arvioi, että Saksan politiikassa ei vaalien lopullisesta tuloksesta riippumatta tapahdu suuria muutoksia.

Jos SPD:n ehdokas Olaf Scholz nousisi liittokansleriksi, puhuttaisiin silti hänestä suuresta muutoksesta Euroopan politiikasta. Silloin Itävallasta länteen ei olisi enää yhtään keskusta-oikeistolaista pääministeriä.

– Se toisi esiin suuren poliittisten mannerlaattojen muutoksen erityisesti Länsi-Euroopan politiikassa.

Muutoksia Suomenkin näkökulmasta saattaisi seurata.

– Suomen EU-politiikka on aina perustunut Saksaan. Jos Saksassa olisi demarikansleri ja vihreä valtiovarainministeri, niin Saksan suhtautuminen talouspolitiikkaan ja Eurooppaan muuttuu siitä, mitä Suomessa sen on uskottu olevan, Ronkaienn arvioi.

22.28: Presidentti Sauli Niinistö katsoo, että Saksa on niin vakaan politiikan maa, että mitään suurta käännettä ei ole nähtävissä, muodostui maahan millainen hallituskoalitio tahansa. Hän kommentoi vaaleja Kymmenen uutisissa.

Niinistö kiinnitti huomiota kärkikaksikon tasaisiin tuloksiin ja katsoo, että näillä eroilla näyttää siltä, että kumpikin puolueista saattaa pyrkiä liittohallituksen johtoon. Tasaiset äänisaaliit voivat näkyä haittana tulevaisuudessa.

– Tietysti se jättää aika paljon varaa erilaisille variaatioille ja varmasti hankalille neuvotteluille.

Niinistö kommentoi Kymmenen uutisissa myös sitä, minkä aukon Angela Merkelin lähtö vallasta jättää Euroopan unioniin. Niinistön mukaan EU:n ääni ei ole ollut aiemminkaan tarpeeksi kuuluva.

21.47: Sosiaalidemokraatit ovat saamassa tuoreimman ennusteen mukaan Saksan liittopäivävaaleissa niukan voiton. Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n ennusteen mukaan puolue olisi saamassa 25,9 prosentin ääniosuuden. Toiseksi eniten ääniä olisi tulossa kristillisdemokraateille, jolle ennustetaan 24,5 prosentin osuutta.

Kolmanneksi eniten ääniä on saamassa vihreät, 14,1 prosenttia äänistä.

Äärioikeistolainen AfD on keräämässä äänistä 10,6 prosenttia ja liberaalipuolue FDP 11,7 prosenttia äänistä. Laitavasemmiston Linkelle povataan viiden prosentin ääniosuutta.

Sunnuntaina kello 21 julkaistun saksalaisen tv-kanava ARD:n ennusteen mukaan SPD olisi taas saamassa 25,5 prosentin ääniosuuden. Toiseksi eniten ääniä olisi saamassa kristillisdemokraatit, jolle povataan 24,5 prosentin osuutta.

Sosiaalidemokraatit olisivat ottamassa isohkon voiton, sillä vuoden 2017 vaaleissa puolueen ääniosuus oli 20,5.

21.43: MTV Uutisten Janne Puumalainen kertoo Berliinistä, että SPD:n puoluetoimistosta kuului noin puolen minuutin yhtäjaksoinen hurraus ovensuukyselyiden tultua.

– Kyllä siitä välittyi se, että puolueessa on odotettu kuin kuuta nousemaa, että se voisi lopettaa kakkosviulun soittamisen ja nousta suurimman puolueen paikalle 16 vuoden tauon jälkeen. Toki tässä on vielä jännitettävää, Puumalainen arvioi Seitsemän Uutisissa.

Sekä SPD:n ja CDU:n leiristä on kuulunut viestiä, että kumpikin puolue olisi valmis yrittämään hallituksen kokoamista, oli suurin puolue tai ei.

21.26: Kolmanneksi eniten ääniä olisi ennusteen mukaan saamassa vihreät, joille povataan vaaliennusteen perusteella 14,6 prosentin osuutta. Se on vihreille iso nousu neljän vuoden takaisesta vajaasta yhdeksän prosentin osuudesta, mutta silti puolue otti ensitiedot vastaan pettyneinä. Vielä keväällä vihreät oli mielipidekyselyissä jopa ykkössijalla.

Äärioikeistolaiselle AfD:lle povattiin 11,1 prosentin ja liberaalipuolue FDP:lle 11,7 prosentin osuutta. Laitavasemmistopuolue Linke olisi saamassa viiden prosentin ääniosuuden. Linkelle se saattaa tietää putoamista pois parlamentista, mikäli puolue ei ylitä äänikynnystä. Se taas tietäisi vaikeuksia SPD:lle hallitusneuvotteluja ajatellen, sillä SPD:n on ennakoitu hahmottelevan vihervasemmistolaista hallitusta yhdessä vihreiden ja Linken kanssa.

21.24: Sosiaalidemokraatit olisivat ottamassa isohkon voiton, sillä vuoden 2017 vaaleissa puolueen ääniosuus oli 20,5. kello 20.15  aikaan puolueelle povattiin peräti 24,9 prosentin äänisaalista, mikä olisi 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin CDU:n 24,7 prosenttia.

– Äänestäjät ovat osoittaneet haluavansa minut seuraavaksi liittokansleriksi, SPD:n liittokansleriehdokas Olaf Scholz sanoi puhuessaan kannattajilleen puolueen vaalitilaisuudessa.

SPD:n puoluesihteeri Lars Klingbeil sanoi puolueella olevan "selvät valtuudet hallitsemiseen".

– Olemme taistelleet tiemme takaisin, Klingbeil sanoi Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n haastattelussa.

Sen sijaan vuoden 2017 vaaleihin verrattuna kristillisdemokraatit olisivat kärsimässä murskatappion, sillä neljä vuotta sitten puolue sai lähes 33 prosentin ääniosuuden.

– Tappio on karvas verrattuna vuoden 2017 vaalitulokseen, kristillisdemokraattien puoluesihteeri Paul Ziemak sanoi AFP:n mukaan puolueen vaalivalvojaisissa.

Puolueen liittokansleriehdokas Armin Laschet puolestaan valoi uskoa siihen, että kristillisdemokraatit ovat hallituksen muodostajapuolue.

– Teemme kaikkemme sen eteen, että voimme rakentaa tulevasta hallituksesta CDU-johtoisen, Laschet sanoi kannattajilleen Berliinissä.

Ääntenlaskun odotettiin venyvän myöhään yöhön.

21.14: Aktiivinen Saksa on EU:n etu, kommentoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sunnuntaina iltakahdeksan jälkeen.

Haavisto kertoi seuraavansa Saksan liittopäivävaalien tulosiltaa jännittyneenä tilanteessa, jossa sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit ovat lähes tasatilanteessa. 

Haaviston mukaan vaalien voittajat ovat puolueita, jotka näkevät ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tärkeän jatkuvuuden ja kannattavat EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Haaviston mukaan Saksan rooli brexitin jälkeisessä EU:ssa on ollut kasvamassa. 

Erityisesti Haavisto kertoi seuraavansa sitä, kuka valitaan Saksan uudeksi liittokansleriksi tehtävästä väistyvän Angela Merkelin jälkeen. 

Haaviston mukaan liittokansleri Merkelin henkilökohtainen panos EU:n kehittämisessä on ollut suuri.

– Tässä tulee isot saappaat tulevalle liittokanslerille, Haavisto kuvaili.

Haavisto kertoi seuraavansa innostuneesti myös vihreiden menestystä.

19.47: SPD:n ennustetaan saavan niukan kaulan CDU:hun. Ennusteesta riippuen ero on prosentin kymmenesosista reiluun prosenttiin. Ennusteet ovat paikallisten yleisradioyhtiöiden yhteistyöorganisaatio ARD:n ja julkisen televiosiokanava ZDF:n. ZDF povaa SPD:n saavat 25,8 prosenttia äänistä, yli puolitoista prosenttia enemmän kuin CDU.

19.28: SPD:n edustaja katsoo, että ovensuukyselyt antavat puolueelle valtakirjan muodostaa maahan hallitus. SPD on ovensuukyselyiden mukaan tasoissa CDU:n kanssa.

– SPD:llä on valtakirja hallita. Me haluamme Olaf Scholzista tulevan liittokansleri, puoluesihteeri Lars Klingbeil totesi.

Kello 19.23: Tulos on CDU:lle historiallisen huono, ja puolueen edustaja kommentoi häviöiden olevan karvaita. Hän kuitenkin muistuttaa tulosten olevan hyvin tasaisia ja ennakoi yöstä tulevan pitkä. Hän myös arvioi tulosten perusteella, että CDU:n (ja sisarpuolue CSU:n), vihreiden ja FDP:n yhteishallitus olisi mahdollinen.

Kello 19.13: Pian odotetaan ensimmäisiä tietoja varsinaisista äänestystuloksista. Ääntenlaskun odotetaan venyvän myöhään yöhön. Myös tulevista hallitusneuvotteluista odotetaan jopa kuukausia kestävät.

Kello: 19.01: Ovensuukyselyjen mukaan pahimmat kilpakumppanit SPD ja CDU ovat tasoissa, kumpikin 25 prosentin kannatuksella. Vaaleista on jo ennakkoon arvioitu tiukkoja.

Ovensuukyselyiden perusteella vihreät on kolmantena 15 prosenttiyksikön kannatuksella. AFD ja FDP ovat kumpikin saaneet 11 prosentin kannatuksen ja vasemmistopuolueen kannatus jää viiteen prosenttiin.

Kello 19.00: Ovensuukyselyjen tulokset

Kello 18.18: Uurnille on tänään suunnannut paljon epävarmoja äänestäjiä, sillä tiedustelujen mukaan noin 40 prosenttia yli 60 miljoonasta äänioikeutetusta ilmoitti vaalien alla, ettei ollut vielä tehnyt päätöstä siitä, ketä äänestää. Yhtä suuri joukko on jo äänestänyt ennakkoon.

Äänestyskopissa äänestäjät tekevät kaksi valintaa. Äänestyslipukkeessa ensimmäinen ääni annetaan äänestäjän vaalipiiriä edustavalle ehdokkaalle, toinen ääni annetaan poliittiselle puolueelle. 

Ensimmäisellä valinnalla pyritään varmistamaan jokaisen lähes 300 vaalipiirin edustus Saksan liittopäivillä. Puolueen saamat äänet puolestaan määrittävät paikkamäärän. Eniten puolueääniä saanut puolue saa suurimman edustuksen liittopäivillä.

Saksan parlamentin koko vaihtelee, koska äänestäjät voivat jakaa äänensä eli voivat äänestää yhtä puoluetta ja antaa suoran ehdokasäänensä toisen puolueen ehdokkaalle. Jos puolue saa suorilla ehdokasäänillä enemmän paikkoja kuin mihin se olisi oikeutettu puolueäänten valossa, saa se pitää "ylimääräiset" paikkansa.

Esimerkiksi vuoden 2017 äänestyksessä liittopäiville valittiin 709 edustajaa, kun liittopäivien pienin mahdollinen paikkamäärä on 598. Tänä vuonna on ennakoitu, että paikkamäärä voi kasvaa entisestään.

Kello 16.13:  Reutersin mukaan Armin Laschetille sattui kömmähdys äänestyspaikalla. Kristillisdemokraattien kansleriehdokas oli taitellut oman äänestyslipukkeen väärin päin, joten vaalisalaisuus ei hänen kohdallaan toteutunut, kun päätös oli selvästi kaikkien nähtävillä.

Saksan vaalilakien mukaan oma äänestyspäätös on pidettävä salassa siihen asti, kunnes äänestäjä poistuu äänestyspaikalta.

Vaalivirkailijan mukaan Laschetin ääntä ei kuitenkaan hylätä, sillä hän äänesti omaa puoluettaan, eikä tilannetta siksi tulkita vaalivaikutusyritykseksi.

Kello 15.36: DW:n eli Deutsche Wellen (Saksan radion ulkomaanpalvelu) seurannan mukaan äänestyspaikoille on paikoin kehkeytynyt pitkähköjä jonoja. Toimittajien tviittien perusteella ainakin Berliinissä jonotetaan turvavälit huomioiden.

Kello 14.57: Sekä väistyvä Angela Merkel että kansleriehdokas Armin Laschet ovat varoitelleet äänestäjiä punaviherhallituksesta, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola.

Kello 14.32: 

MTV uutisten ulkomaantoimittaja Janne Puumalainen seuraa vaaleja paikan päällä Saksassa. Puumalaisen mukaan viime hetken tietojen perusteella ennusteet erittäin tiukoista vaaleista pitävät edelleen paikkansa.

– Tällä hetkellä odotetaan, että tuo vaalitulos tulee olemaan yllättävänkin tiukka. Useamman kuukauden näytti siltä, että SPD Olaf Scholzin johdolla olisi menossa noin viiden prosenttiyksikön vaalivoittoon. Aivan viimeisimmissä kyselyissä kristillisdemokraattien CDU on ottanut etumatkaa selvästi kiinni ja nyt ero on jo viimeisimmissä kyselyissä aivan virhemarginaalin sisällä. Kummankaan kärkipuolueen puolesta en vielä laittaisi rahojani peliin, Puumalainen toteaa.

– Selvää on tässä vaiheessa, että kolmantena ovat tällä hetkellä Saksan vihreät, mutta he eivät nouse haastamaan näitä kahta suurinta puoluetta.

Kello 14.12: Vaalista odotetaan ennätyksellisen tiukkaa. Viimeisissä kannatusmittauksissa CDU:n (ja Baijerin sisarpuolueen CSU:n) ja SPD:n välinen ero oli vain kaksi prosenttiyksikköä demareiden eduksi ja CDU:n trendi oli nouseva.

Lue täältä MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiaisen analyysi siitä, mihin asioihin Saksan vaalit ratkeavat.

Kello 11.10: Vaalihuoneistot ovat avautuneet kello 9.00 tänään Suomen aikaa. Vaalihuoneistot sulkeutuvat kello 19.00 Suomen aikaa, jonka jälkeen saadaan ensimmäinen ennuste vaalituloksesta. MTV Uutiset esittelee sen heti tässä artikkelissa sekä Seitsemän uutisissa MTV3-kanavalla ja MTV.fi-palvelussa.Saksan liittopäivävaalit järjestetään sunnuntaina 26. syyskuuta. Liittokanslerin paikasta kamppailevat sosiaalidemokraattien (SPD) Olaf Scholz, kristillisdemokraattien (CDU/CSU) Armin Laschet sekä vihreiden Annalena Baerbock.

Viimeisessä liittokansleriehdokastentissä torstai-iltana Scholz ja Laschet puhuivat molemmat vahvan ja suvereenin Euroopan puolesta. Scholz muistutti EU:n yhtenäisyyden tärkeydestä ja yhteistyön merkityksestä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.

Vihreiden kansleriehdokas Baerbock puolestaan vaati EU:lta yhteistä Kiinan-politiikkaa.

7:15
Katso myös: Miksi Saksan vaalien pitäisi kiinnostaa myös Suomessa? Kirjeenvaihtajamme Heikki Piuhola vastaa.

MTV Uutiset seuraa Saksan liittopäivävaaleja tiiviisti. Vaalipäivänä 26.9. MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa esitetään suorana lähetyksenä erikoisohjelma Saksan vaalit – kenestä Merkelin seuraaja? klo 22.35–23.05.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja