Kysely: Enää pieni osa suomalaisista luottaa Trumpin puolustavan Eurooppaa – "Yhdysvaltoihin ei voi täysin luottaa"

Samalla kuitenkin kolme neljäsosaa (75 prosenttia) suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi voi luottaa muiden Nato-maiden valmiuteen puolustaa Suomea. Lukema on pysynyt lähes ennallaan viime keväästä.

– Huomionarvoista on, että selvä enemmistö edelleen luottaa Natoon liittoumana. Epäluottamusta on syntynyt Yhdysvaltoihin, mikä on tietysti paradoksaalista, kun Yhdysvallat on liittouman vahvin toimija, Pesu sanoo.

Samoin väitteeseen "Yhdysvaltojen valmiuteen puolustaa Naton eurooppalaisia jäsenmaita voi luottaa riippumatta siitä, kuka valittaisiin Yhdysvaltojen presidentiksi" vastasi täysin tai jokseenkin samaa mieltä 27 prosenttia, eli huomattavasti suurempi osuus kuin kysyttäessä Yhdysvaltain valmiutta puolustaa eurooppalaisia Nato-maita juuri Trumpin kaudella. 

Miten Pesu itse olisi vastannut kysymykseen siitä, voiko Yhdysvaltojen valmiuteen puolustaa eurooppalaisia Nato-maita luottaa Trumpin kaudella?

– Tutkijana näen harmaan sävyjä, mutta ehkä olen tällä hetkellä enemmän epäluottavaisempi kuin luottavaisempi, Pesu vastaa.

– Minulla liittyy Yhdysvaltain toimintaan vakava huoli, ja ehkä olisin sillä kannalla, että täysin ei voi tällä hetkellä Yhdysvaltoihin luottaa turvallisuuden takaajana, Pesu sanoo.

Pesun mukaan johtopäätös tästä on, että Suomen on rakennettava omaa turvallisuuttaan enemmän eurooppalaisten liittolaisten varaan.

Joka neljäs luottaa Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenväliseen puolustusyhteistyöhön

Kyselyn perusteella myös luottamus Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenväliseen puolustusyhteistyösopimukseen on hieman laskenut viime keväästä. Nyt 24 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Yhdysvaltojen ja Suomen väliseen puolustusyhteistyösopimukseen voi luottaa presidentti Trumpin kaudella. Viime vuoden maaliskuussa lukema oli 28 prosenttia.

Luottamus Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen puolustusyhteistyösopimukseen on matalampaa naisten (9 prosenttia) kuin miesten (35 prosenttia) keskuudessa. Vahvinta luottamus on perussuomalaisten (49 prosenttia) ja kokoomuksen (40 prosenttia) kannattajien keskuudessa, ja vähäisintä vasemmistoliiton (6 prosenttia) ja vihreiden (13 prosenttia) kannattajien keskuudessa. 

–  Suhtautuminen Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen kahdenväliseen yhteistyöhön onkin yksi turvallisuusteema, jonka voi olettaa politisoituvan uudelleen eduskuntavaalikampanjan aikana, tutkimusraportissa todetaan.

Kannatus Nato-jäsenyydelle

Suomalaisten kannatus Nato-jäsenyydelle on laskenut muutaman prosenttiyksikön viime keväästä. Nato-jäsenyyden puolesta äänestäisi nyt 73 prosenttia, kun maaliskuussa 2025 lukema 76 prosenttia, ja huhtikuussa 2024 oli 83 prosenttia. 

Väite kuului tarkalleen "Jos voisit äänestää tänään Suomen kuulumisesta puolustusliitto Natoon, miten äänestäisit?"MTV

Pesun mukaan Naton kannatus Suomessa on edelleen hyvin korkea, mutta "Nato-huuma" on hiljalleen hälventynyt.

Tutkimusraportissa todetaan, että suurin shokki puolustusliittoa ravistelleista Yhdysvaltojen Nato-linjausten muutoksista ajoittui keväälle 2025. Tuolloin kaksi ensimmäistä vuotta vakaana säilynyt Natojäsenyyden kannatus laski yhteensä seitsemän prosenttiyksikköä vuoden 2024 huhtikuuhun verrattuna.

Laskua kannatuksessa vuoden takaiseen verrattuna oli tuoreimmassa kyselyssä tapahtunut etenkin miehillä, 50–64-vuotiailla, ylemmillä toimihenkilöillä ja johtavassa asemassa olevilla.

Muita useammin Nato-jäsenyyden puolesta äänestäisivät korkeasti koulutetut (81 prosenttia), ja puolueiden kannattajista kokoomuksen (94 prosenttia), RKP:n (84 prosenttia), SDP:n (83 prosenttia), keskustan (82 prosenttia), vihreiden (82 prosenttia), ja perussuomalaisten (77 prosenttia) äänestäjät. Vasemmistoliiton kannattjista puolet äänestäisi Naton puolesta.

Suomessa Naton kannatus on hieman korkeampi kuin Nato-maissa keskimäärin. Keväällä 2024 Naton kannatus oli jäsenmaissa keskimäärin 70 prosenttia, ja keskiarvoa korkeampaa esimerkiksi Puolassa (91 prosenttia), Liettuassa (88 prosenttia) ja Norjassa (87 prosenttia), ja keskiarvoa matalampaa Yhdysvalloissa (62 prosenttia), Ranskassa (61 prosenttia), Bulgariassa (59 prosenttia) ja Sloveniassa (58 prosenttia), tutkimusraportista selviää.

Tutkijoiden mukaan viimeaikainen tutkimus viittaa siihen, että Venäjän hyökkäyksen jälkeinen laaja Nato-myönteinen konsensus saattaa olla heikkenemässä myös Euroopassa.

– Natojäsenyydestä saattaa tulla tulevaisuudessa aiempaa kiistanalaisempi kysymys, etenkin mikäli turvallisuuspolitiikka kytkeytyy entistä tiiviimmin ideologisiin ja puoluepoliittisiin jakolinjoihin, raportissa todetaan.

"Yhdysvaltoja ei enää laskettu demokratioiden joukkoon"

Nato poll-tutkimusraportin kirjoittajien mukaan Trumpin presidenttikausi on synnyttänyt merkittävän "kriisiulottuvuuden" Naton sisälle, ja eurooppalaisten Nato-maiden luottamus Yhdysvaltojen antamaan suojaan on rapautunut.

Yhdysvaltojen nykyisellä asemoitumisella on ollut paljon laajakantoisemmat seuraukset kansainvälisen järjestyksen luonteelle kuin Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan, tutkimusraportissa todetaan.

Tutkimusraportin kirjoittajien mukaan on ongelmallista, että poliittiset päättäjät eivät erittele Suomen ja Yhdysvaltojen välisen suhteen epävarmuuksia, mikä ilmenee esimerkiksi päivitetyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jossa tutkijoiden mukaan korostetaan Suomen ja Yhdysvaltojen läheisiä suhteita. 

– Vaikka ratkaisu on ymmärrettävä ulkoisen viestinnän tarpeista käsin, se on ongelmallista julkisen keskustelun näkökulmasta, jossa painottuvat Yhdysvaltoihin liittyvät huolet, kriisit ja uhkakuvat muun muassa Naton hajoamisesta. Suomalaisten päättäjien viestintä on pikemminkin kansalaisia tyynnyttelevää niin julkisuudessa kuin asiantuntijafoorumeilla. 

– Kansalaiset saattavat katsoa, ettei heille kerrota kaikkea, mikä lisää huolipuhetta ja kärjistää tilannetta edelleen, raportissa todetaan. 

Pesun mukaan selonteossa oltaisiin voitu sanoa suoremmin esimerkiksi se, että Yhdysvallat painostaa myös liittolaisiaan. Toisaalta hän katsoo, että selonteon tarkoituskin on olla diplomaattinen, eikä tuottaa mahdollisimman "rehvakkaita lauseita".

Ydinasenäkemyksissä muutos sallivampaan suuntaan

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä ydinaseista ja Ukrainan tukemisesta. 

Ydinasenäkemykset ovat kyselyn perusteella muuttuneet sallivampaan suuntaan viime vuosina.

Nyt 46 prosenttia katsoo, että Suomen tulee sallia ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta. Lukema on korkeampi kuin syksyllä 2023, jolloin sallimista kannatti 38 prosenttia.

Ukrainan tukemisesta kysyttäessä suomalaisista 80 prosenttia on sitä mieltä, että EU-maiden on tuettava taloudellisesti ja aseita toimittamalla Ukrainan puolustustaistelua, kunnes rauha syntyy Ukrainan hyväksymillä ehdoilla. Viime keväänä näin ajatteli 85 prosenttia.

– Epävarmuuden lisääntyminen heijastanee sitä, että Ukrainan sota ei enää ole samalla tavalla ainoa uhkaava tekijä kuin aiemmin, kun Yhdysvaltojen Eurooppa-politiikka on muuttunut radikaalisti ja sota Persianlahdella on nostanut esiin uusia riskejä, raportissa todetaan.

Näin kysely tehtiin

Raportti ja sitä varten laadittu kysely ovat osa Koneen Säätiön rahoittamaa Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus -tutkimushanketta, jossa samoja vastaajia haastatellaan säännöllisin väliajoin seuraten heidän näkemystensä kehittymistä. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2023–2027, ja sen johtajana toimii Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass.

Wassin lisäksi raportin ovat laatineet Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, Yleisradion Moskovan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Julius Lehtinen, Helsingin yliopiston tutkimusavustaja Elisa Leonoff, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittisen instituutin  tutkijatohtori Iro Särkkä, Helsingin yliopiston tutkimusavustaja Aarni Tiitinen, Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori Janne Tukiainen, Åbo Akademin yleisen valtio-opin dosentti ja tutkija Isak Vento, Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Vesa Vihriälä, Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti ja kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Johanna Vuorelma, sekä Åbo Akademin väitöskirjatutkija Albert Weckman.

Tutkimushankkeen ensimmäinen kysely toteutettiin 8.6.–19.6.2023, jolloin kyselyyn vastasi 2 877 iältään 16–79-vuotiasta suomalaista.

Kevään 2024 kyselyyn vastasi 1 654 iältään 17–79-vuotiasta suomalaista 18.–24.4.2024.

Kevään 2025 kyselyyn vastasi 1 124 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista 12.–24.3.2025.

Tuoreimpaan, kevään 2026 kyselyyn vastasi 3 141 iältään 15–93-vuotiasta suomalaista ajanjaksolla 31.3–14.4.2026.

Kyselyt toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa.

Koko aineiston virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.