Kirjeenvaihtajan kommentti: Uhkaako Saksaa "punainen vaara"

5:31
MTV Saksassa: Vasemmistolaispääministeriä naurattaa punakorteilla pelottelu: "Jos sitä pidetään kommunismina, on se ymmärretty väärin"

Saksalla on edessään hyvään ja tasaiseen jalkapallo-otteluun verrattava vaalipäivä, joka tuo maan johtoon uuden, kolmen puolueen hallituskoalition. Sekä väistyvä Angela Merkel että kansleriehdokas Armin Laschet ovat varoitelleet äänestäjiä punaviherhallituksesta, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola.

Saksan liittopäivävaalien kamppailuvaihe on ohi ja kansakunta nauttii aurinkoisesta äänestyssäästä. Poliitikkojen jännittynyt odotus vaalien tuloksista tiivistyy illan tunteihin.

Yli kuudenkymmenen miljoonan äänioikeutetun tekemät ruksit vaalilistoihin määräävät nyt sen mitkä puolueet ja koalitiot yrittävät hallituksen muodostamista. Se, kenestä lopulta tulee liittokansleri Angela Merkelin seuraaja kanslerivirastoon ja hallituksen johtoon, ei ratkea tänään, eikä välttämättä vielä pitkään aikaan.

Viimeksi hallitusneuvottelut kestivät lähes puoli vuotta. Merkel ei silloin saanut koottua tavoittelemaansa konservatiiviunionin, vihreiden ja liberaalien hallitusta vaan päätyi lopulta yhteistyöhön sosialidemokraattien kanssa.

Nykyiseen hallitukseen peilattuna valta Saksassa ei siis kokonaan vaihdu, sillä jompikumpi nykyisistä hallituspuolueista saa kanslerin paikan ja muodostaa hallituksen. Tilanne, jossa nykyinen hallituspohja jatkaisi, vaikuttaa vaalikamppailun syytösten ja kampitusten jälkeen täysin mahdottomalta.

Viimeiset kolme kuukautta ovat Saksan politiikassa olleet todellista politiikan vuoristorataa. Kesällä vihreät nousivat kyselyissä jo kristillisdemokraattien rinnalle, virhemarginaalien sisällä jopa ohi kansleripuolueen.

Puolue valitsi kansleriehdokkaakseen puheenjohtajakaksikosta Annalena Baerbockin, joka muutaman viikon kuluessa joutui selittelemään niin ilmoittamatta jääneitä sivutuloja, kaunisteltua ansioluetteloa kuin puolustelemaan vaalikirjaansa plagiointisyytöksistä. Toukokuun huippulukemista, 26 prosentista puolueen kannatus on pudonnut noin 16 prosenttiin.

Rökäletappion kärsii myös Merkelin CDU. Joskus lähes 40 prosentin kannatuslukemia kolkutellut puolue joutuu nyt nöyrtymään historiansa huonoimpaan vaalitulokseen. Vaalien alla monet johtavat konservatiivipoliitikot ovat osoittaneet sormellaan ”Muttiksi” puhuteltavaa pitkäaikaista kansleria.

Merkelin arvioidaan tehneen virheen, kun hän jätti puolueensa puheenjohtajan tehtävät, mutta halusi silti jatkaa kanslerina. Puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauerista tuli hampaaton puheenjohtaja kanslerin varjoon.

Puheenjohtaja nosti kädet pystyyn parin vuoden jälkeen ja CDU oli taas keskellä repivää puheenjohtajakisaa. Voittajaksi selviytyi Nordrhein-Westfalenin pääministeri Armin Laschet, joka saman tien joutui toiseen kamppailuun, kisaan unionin yhteisestä kansleriehdokkuudesta Baijerin määrätietoisen CSU-puheenjohtajan, Markus Söderin kanssa.

7:15
Katso myös: Miksi Saksan vaalien pitäisi kiinnostaa myös Suomessa? Kirjeenvaihtajamme Heikki Piuhola vastaa.

Söder luopui kisasta pitkin hampain, CDU:n kannalta aivan liian myöhään ja jätti puolueiden välille syvät arvet. Noita arpia on vaalitaistelun viime metreillä, tappion jo häämöttäessä, yritetty peittää kaikin mahdollisen tavoin.

Markus Söder on ylistänyt unionin ehdokasta niin lämpimästi, että kehujen läpi paistaa kauhu edessä olevista oppositiovuosista. Myös vaalitaistelusta viimeiseen viikkoon saakka syrjässä pysytellyt kansleri Angela Merkel joutui rientämään Armin Laschetin tueksi tämän viikon vaalikiertueelle.

Vaalikamppailun ulkopuolella pysytelleen kanslerin suusta varoitukset Saksaa uhkaavasta punaisesta vaarasta ja hänen oman varakanslerinsa Olaf Scholzin kyvyttömyydestä luotsata Saksaa tulevina vuosina, kuulostivat epäuskottavammilta kuin kansleriehdokas Armin Laschetin sanomana. Laschet on pelotellut äänestäjiä Scholzin puna-vihreä-puna-hallituksella jo viikkoja.

Porvareita vasemmistopuolue die Linken, DDR:n entisen sosialistipuolueen perillisen, nouseminen hallituspuolueeksi järkyttää. Tosiasiassa Linke on nykyisin lilliputtipuolue, jolla on hankaluuksia nousta edes liittopäiville, saati päästä sanelemaan tavoitteitaan hallitusneuvotteluissa.

Sosialidemokraattien Olaf Scholz, joka vielä kolme kuukautta sitten oli puolueensa kanssa syvällä vihreiden ja CDU:n varjossa, on kasvattanut kannatustaan viikosta viikkoon pitäytymällä omana harmaana, värittömänä ja yllätyksettömänä itsenään. Sillä tavoin hän muistuttaa kansleriehdokkaista eniten myös saksalaisten yli puoluerajojen arvostamaa Angela Merkeliä.

Scholz sytyttää saksalaisia kanslerina selvästi eniten, vaalitaistelussa hänestä on myös paljastunut aiempaa enemmän johtajuutta ja taistelutahtoa.

Vastustajien syytösyritykset kilpistyvät Scholzin vakaaseen ulkokuoreen, koskivat ne sitten maksupalveluyhtiö Wirecardin miljardihuijausta, jossa myös Scholzin johtama valtiovarainministeriö on ollut luupin alla valvontatehtävänsä laiminlyöntisyytöksistä tai CDU:n kansleriehdokkaan pelottelua puna-vihreä-puna -hallituksesta.

Scholzin arvellaan tavoittelevan liikennevalo-hallitusta, eli hallituskumppaneikseen vihreitä ja liberaaleja.

Summa summarum: Saksalla on edessään hyvään ja tasaiseen jalkapallo-otteluun verrattava vaalipäivä, jonka lopputulos tuo aikanaan maan johtoon uuden, kolmen puolueen hallituskoalition. Ottelun lopputulos ei kuitenkaan muuta Euroopan suurimman kansantalouden ja Euroopan unionin johtovaltion roolia merkittävästi suuntaan tai toiseen.

Saksa turvaa kaikissa tapauksissa omien kansalaistensa ja yritystensä menestymisen mahdollisuudet, siihen sillä riittää rahkeita ja uusi kansleri ottaa nopeasti paikkansa myös EU:n johtajavaltioiden pienessä joukossa.

Kirjoittaja työskentelee MTV:n uutistoimituksen Eurooppa-kirjeenvaihtajana.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja