Merivoimien operaatiopäällikkö Olavi Jantusen mukaan käsisyvyyspommit olivat viimeksi käytössä yli kymmenen vuotta sitten.
Jantusen mukaan tilanne oli sellainen, että merivoimilla oli visuaalinen havainto kohteesta.
"Siitä lähtee kaksi sarjaa. Pum pum pum, pum pum pum."
– Merellä tällaiset visuaaliset havainnot ovat hyvin epävarmoja auringon, sumun ja heijastusten vuoksi. Korostan, että havainto oli hyvin epävarma. Se on voinut olla vaikka lintuparvikin.
– Silloin päädyttiin käyttämään kuitenkin käsisyvyyspommeja. Tietojeni mukaan havainto koetiin niin epävarmaksi, että voidaan puhua oikeastaan harjoittelusta.
Käsisyvyyspommi on maalipurkin tai puolen litran maitopurkin kokoinen kranaatti, joka heitetään aluksen partaalta veteen.
Kranaatissa on hidastettu sytytin, joka laukaisee noin kilon painoisen latauksen ennalta säädetysti.
Käsisyvyyspommeja käytetään ilmoittamaan havaitulle vedenalaiselle kohteelle, että se on huomattu.
Kesällä 1982 Suomen merivoimat ja rajavartiosto hätyyttelivät aluevesille tunkeutunutta sukellusvenettä käsisyvyyspommeilla ainakin kaksi kertaa.
Kansainvälinen varoitusmerkki
Merivoimat käytti käsisyvyyspommeja varoittamaan mahdollista vedenalaista kohdetta Helsingin edustalla myös eilen.
– Tässä on kyse kansainvälisestä varoituksesta. Käsisyvyyspommi on ainut mahdollisuus saada yhteys vedenalaiseen kohteeseen. Emme voi käyttää radiota kuten pinnalla oleviin aluksiin.
Jantusen mukaan räjähdettä pommissa on vain 800 grammaa, kun oikeissa syvyyspommeissa sitä on kymmeniä kiloja.
– Siitä lähtee kaksi sarjaa. Pum pum pum, pum pum pum, kuvailee Jantunen.