Kansanedustajat voivat tehdä hyvin vapaasti muitakin töitä edustajan työnsä ohessa, kertoo eduskunnan hallintojohtaja.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio ei pidä kokoomuksen kansanedustajan Jarno Limnellin uutta työtä ongelmallisena.
Ohjelmistoyritys Basemark kertoi tänään nimittäneensä Limnellin strategiseksi neuvonantajakseen. Basemark toimittaa muassa ohjelmistoja puolustussektorille. Limnell on sotatieteiden tohtori ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen.
Kansanedustajan työ on hyvin intensiivistä, mutta kansanedustajien sivutyölle ei ole muuta estettä kuin se, että edustajan työ tulee hoidetuksi, sanoo eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio MTV Uutisille.
– Ei ole sellaista kieltoa tai ohjetta. Kyse on poliittisesta harkinnasta, ja siitä, että kaikki edustajantehtävät tulevat hoidetuksi.
Kansanedustajat eivät ole työsuhteessa, vaan kyse on luottamustehtävästä. Siksi kansanedustajan suoriutuminen punnitaan viime kädessä vaaleissa.
– On selvää, ettei täältä olla pois valiokuntien kokouksista tai täysistunnoista siksi, että sivutoimi vie mukanaan. Jokainen edustaja kantaa itse siitä vastuun, Rauhio sanoo.
Limnell sanoi aiemmin HS:lle, ettei työ vaikuta hänen kansanedustajan työhönsä.
Lue myös: Kommentti: Kansanedustajat, keskittykää oleelliseen
Esteellisyydelle korkea kynnys
Limnellin työllistävä Basemark toimittaa muun muassa lisätyn todellisuuden (AR) ratkaisuja myös puolustussektorille.
Basemarkin mukaan Limnellin "laaja asiantuntemus puolustusstrategiasta, kyberturvallisuudesta ja kansallisesta turvallisuudesta on Basemarkille "korvaamatonta" yrityksen laajentaessa AR-ratkaisujaan puolustuskäyttöön.
Rauhio ei näe ongelmaa siinä, että Limnell toimii työnsä ohessa puolustusvaliokunnassa, joka käsittelee muassa puolustuspolitiikkaa ja kansainvälistä puolustusmateriaaliyhteistyötä.
– En mitään vapautuksia tässä tietenkään anna, mutta haluan huomauttaa, että eipä se puolustusvaliokunta päätä esimerkiksi puolustushankinnoista.
– Helposti vaikkapa ministeriön virkamies, joka valmistelee hankinnan, voisi olla esteellinen, mutta sen sijaan poliittinen toimija, joka antaa puitteita asialle, ei niinkään, Rauhio sanoo
Kynnys kansanedustajan esteellisyyydelle on Rauhion mukaan hyvin korkea.
Lain mukaan kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka koskee häntä henkilökohtaisesti. Käytännössä se voi syntyä esimerkiksi tilanteissa, joissa käsitellään vapautusta kyseisen kansanedustajan työstä.
"Kansanedustajan työ on intensiivistä"
Useat kansanedustajat tekevät muitakin töitä kansanedustajuuden ohella. Esimerkiksi SDP:n kansanedustaja Ville Merinen tarjoaa edustajantyönsä ohelle terapiakoulutusta, ja perussuomalaisten Antti Kangas toimii maatalousyrittäjänä.
Lue myös: Antti Kankaalla ei ole varaa toiselle kaudelle Eduskunnassa: "Talous ei yksinkertaisesti kestä"
Rauhio muistuttaa, että eduskunnassa työskentelee esimerkiksi yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä, jotka eivät voi jättää aiempaa pääelinkeinoaan.
Kuinka tiivistä kansanedustajan työ on, ja kuinka helppoa sen rinnalla on tehdä muita töitä?
– Tuo onkin vaikea kysymys. Se riippuu edustajasta, miten työnsä järjestää. Oma käsitykseni on, että edustajan työ on hyvin intensiivistä, eduskunnan hallintojohtaja sanoo.
Rauhiolla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka laajasti kansanedustajat tekevät muita töitä kansanedustajuuden ohella.
Kansanedustajilla on usein myös muita aikaa vieviä luottamustehtäviä esimerkiksi kunnissa tai hyvinvointialueilla. Rauhion mukaan usein muut tehtävät antavat syvällisempää osaamista ja ymmärrystä.
– Ei voi yksiselitteisesti sanoa, että eduskunta jää tappiolle siitä, että tekee muutakin kuin on täysistunnoissa ja valiokunnissa.
Limnellin uudesta työstä kertoi aiemmin Iltalehti.