Rääkkyläläinen poliisitaustainen kansanedustaja Kari Kulmala (ps.) on jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen huomiovärien saamiseksi liikennevalvonnan kameratolppiin.
Toimenpidealoitteessa ehdotetaan myös, että jokaisesta kameratolpasta annettaisiin erikseen kuljettajille ennakkovaroitus liikennemerkein ja tiehen tehtävin maalauksin ennen kameran valvonta-alueelle saapumista.
Jokaisen kameratolpan sijainti tulisi myös arvioida uudelleen vakuutusyhtiöiden liikenneonnettomuustilastojen perusteella, ja nykyisen pistevalvonnan sijaan kehittää keskinopeuden mittaamista.
– Näillä toimenpiteillä olisi huomattavasti nykyistä parempi ennaltaehkäisevä vaikutus ylinopeuksiin. Norjassa ja useissa EU-maissa, kuten Ruotsissa, tällainen systeemi on jo käytössä, joten meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, Kulmala toteaa.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 930 automaattisen liikennevalvonnan kameratolppaa ja tolppiin asennettavia kameroita on noin sata.
Hallitus on juuri antanut poliisille 1,7 miljoonaa euroa lisää automaattisen liikennevalvonnan kehittämiseksi, ja poliisi on tehnyt päätöksen kuudenkymmenen uuden kameran hankkimisesta.
Poliisihallitus on myös esittänyt, että se aikoo laskea rikesakon puuttumisrajan nykyisestä 8 km/h:sta seitsemään. Tällöin puuttumisrajan laskun myötä vuosittain noin 40 000 nykyistä huomautusta lähtisi kuljettajille jatkossa rikesakkoina.
– Onko kameroiden määrän lisääminen ainoa keino parantaa automaattista liikennevalvontaa? Ymmärrän kyllä, että valtion kassa on pohjaton, mutta pitää muistaa, että valvontakameroiden perimmäinen tarkoitus on kuitenkin liikenneturvallisuuden tuottaminen. Aika monelle jää sellainen mielikuva, että tarkoitus on vain rahastaa ylinopeuksien kustannuksella. Olemmeko me niin paljon huonompia autoilijoita kuin norjalaiset ja ruotsalaiset, että meitä pitää eri tavalla kohdella? Huomiovärit ehkä lisäisivät myös kansalaisten ymmärrystä ja kunnioitusta valvontakameroita kohtaan, Kulmala pohtii.
