Mainos

Kannattaako allergialääkkeitä käyttää, vaikka allergiaa ei olisi diagnosoitu? Entä koska lääkitys kannattaa aloittaa? Allergologi: ”Turha lääke on turha elimistössä”

6:49
Onko syy allergioiden lisääntymiseen liian steriili maailma?

Vaikka antihistamiinit tai paikalliset allergialääkkeet eivät ole hengenvaarallisia, ei turhia lääkkeitä kannata syödä, eikä lääkitystä aloittaa viikkoja ennen oireiden ilmaantumista. Siitepölyallergian oireet voivat vaihdella vuodesta toiseen ja iän myötä ne usein lievenevät.

Jopa joka viides suomalainen kärsii siitepölyallergiasta. Allergiassa elimistö on kehittänyt immunologisen vasteen allergiaa aiheuttavaa allergeenia kohtaan. Tyypillisin siitepölyallergian aiheuttaja on koivu, mutta monet koivuallergikoista saavat myös lepästä oireita, sillä näiden kahden lehtipuun siitepölyproteiinit ovat hyvin lähellä toisiaan.

Siitepölyallergia tuntuu nenässä, silmissä ja hengityksessä. Tyypillisiä siitepölyallergian oireita ovat allerginen nuha – jossa räkä on flunssan aiheuttamaa nuhaa vetisempää –, aivastelu, väsymys, nenän kutina ja tukkoisuus sekä silmien punoitus, kutina ja kirvely. Joskus saattaa esiintyä myös yskää ja uloshengityksen vinkumista. Siitepölyallergia voi toisinaan pahentaa atooppista ihottumaa.

Nopean avun siitepölyn aiheuttamaan allergiaan tuovat suun kautta otettavat antihistamiinit. Kortisolipohjaiset nenäsumutteet, jotka eivät supista nenän limakalvoja ja joiden teho ei vähene käytön myötä, sekä antihistamiinipohjaiset silmätipat tuovat paikallista apua allergian aiheuttamiin oireisiin.

Mutta entä jos allergiaa ei ole diagnosoitu? Kannattaako itseään silloin lääkitä?

”Turha lääke on turha elimistössä”

Allergologi Péter Csonka Terveystalosta muistuttaa, että asioita kannattaa mieluiten hoitaa tiedon pohjalta. Oireille voi nimittäin olla muitakin syitä kuin allergia, esimerkiksi flunssa tai bakteeriperäinen silmätulehdus.

– Mieluummin ensin katsotaan, mistä vaiva johtuu, jotta sitä voidaan täsmällisesti hoitaa oikeilla lääkkeillä Csonka sanoo.

– Jos allergiavasta-aineet ovat negatiivisia, silloin lääkkeitä on turha syödä.

Ei antihistamiinien käytöstä kuitenkaan ole erityisempää haittaa. Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa sanoo, että jos allergialääkkeistä kokee olevan apua, niitä voi huoletta syödä. Allergialääkkeet eivät auta, jos allergiaa ei ole.

Myös Csonka toteaa antihistamiinien olevan yleisesti ottaen turvallisia.

– Niistä ei ole haittaa, paitsi jos käyttää väsyttäviä antihistamiineja, Csonka sanoo.

Nenäsumutteet voivat puolestaan kuivattaa limakalvoja ja silmätipat ärsyttää silmiä.

– Ylipäänsä perusperiaate on, että turha lääke on turha elimistössä.

Allergialääkitystä ei tule aloittaa ennen oireiden ilmaantumista

Uuden sukupolven antihistamiinit eivät väsytä allergikkoa, mutta kuten aiemmin mainittiin, allergia itsessään voi väsyttää. Myös suositussa setiritsiinissä on havaittavissa jonkin verran väsyttävää vaikutusta. Atarax-antihistamini on puolestaan kolmiolääke, jota Csonka ei suosittelisi kellekään.

Ataraxin tavoin vanhentunut on käsitys siitä, että allergialääkitys tulisi aloittaa jo ennen oireiden ilmaantumista. Antihistamiini on nopeavaikutteinen lääke, jonka vaikutus kestää vajaan vuorokauden. Jos antihistamiineja alkaa syömään monta viikkoa ennen oireiden alkamista, kuuri ei hoida mitään.

– Antihistamiinin vaikutus alkaa saman tien, siinä puhutaan minuuteista, Vuorenmaa sanoo.

Toisaalta kortisonipohjaisten nenäsuihkeiden käytön aloittamisessa ei kannata viivytellä, sillä ne vaativat muutaman päivän ennen tehon saavuttamista. Jos suihkeen käytön aloittaa vasta aivan tukkoisena, oireita on vaikeampi saada kuriin. Myös paikalliset silmähoidot tulisi aloittaa ennen pahimpien silmäoireiden ilmenemistä.

10 vuotta sitten tehty allergiatesti ei välttämättä kerro nykytilannetta

Siinä missä esimerkiksi tietyt pienten lasten ruoka-aineallergiat katoavat monesti kouluikään mennessä, allergiseksi voi tulla myös aikuisiällä. Siksi esimerkiksi kymmenen vuotta sitten tehty allergiatesti – oikeammin herkistymisen mittaaminen – ei välttämättä enää pidä paikkaansa. Tyypillistä on, että esimerkiksi eläinallergia voi ilmaantua missä elämän vaiheessa tahansa.

Siitepölyallergiassa oireisiin vaikuttaa suuresti siitepölytilanne. Jos siitepölyä on ilmassa vähän, kevään yli saattaa pärjätä oireitta. Seuraavana keväänä oireet voivat palata, jos siitepölyä on ilmassa runsaasti. Tyypillisesti siitepölyallergia alkaa leikki- tai teini-iässä, mutta oireet voivat lieventyä iän kertyessä. Vuorenmaa kertoo tämän johtuvan siitä, että vanhetessa ihmisen elintoiminnot ja reagointitapa muuttuvat.

Toisaalta verestä mitatut allergiasta kielivät vasta-aineet eivät välttämättä tarkoita, että ihminen saisi allergisen reaktion allergeenistä. Csonka kertoo, että elimistö voi tehdä vasta-aineita tiettyjä proteiineja kohtaan, mutta aina vasta-aineet eivät sitoudu proteiiniin ja aiheuta reaktiota. Elimistössä voi olla myös toisen tyyppisiä vasta-aineita, jotka kumoavat allergisen reaktion. Jos oireita ei ole, on allergialääkkeitä turha syödä, vaikka herkistymistä olisikin todettu niin sanotuilla allergiatesteillä.

– Allergia ei ole sama asia kuin verikokeen positiivisuus. Oireet ovat ne, jotka määrittelevät, Csonka sanoo.

Vaikeista oireista lääkäriin

Lääkärin vastaanotolle kannattaa suunnata allergiaepäilysten lisäksi tilanteissa, joissa oireet eivät ota hoidosta huolimatta helpottaakseen.

– Jos tuntuu, että käsikauppalääkkeet eivät riitä, ja tietenkin siinä tapauksessa, että joutuu käyttämään niitä koko allergiakauden, hoito tulee huomattavasti halvemmaksi reseptillä, Vuorenmaa sanoo.

Myös astmaattiset oireet, kuten yskä, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus ja limannousu, ovat syitä hakea ammattiapua.

Lääkkeiden lisäksi allergiaa voidaan hoitaa siedätyshoitolääkkeillä, jotka vaikuttavat allergian varsinaiseen syyhyn. Hoidosta on saatu hyviä ja pitkäaikaisia tuloksia: se vähentää allergiaoireita, oirelääkityksen tarvetta ja voi estää astmaoireiden kehittymistä. Siedätyshoidon sopivuuden allergikolle arvioi lääkäri.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja