Kun hiukset alkavat yhtäkkiä pudota ilman selvää syytä, järkytys voi olla valtava. Näin kävi kampaajana työskentelevälle Virpi Hakalalle, joka sairastui alopeciaan reilut viisi vuotta sitten.
Virpi Hakala muistaa tarkasti hetken, jolloin hän huomasi ensimmäiset merkit sairaudestaan.
– Olin juuri täyttänyt 50. Syntymäpäivillä minulla oli vielä pitkät, ihanat omat hiukseni. Pian sen jälkeen ne alkoivat pudota nopeasti, hän kertoo.
Lue myös: Anne piilotti alopeciansa 20 vuoden ajan – riisui peruukin Viiden jälkeen -ohjelmassa
Virpin hiusten lähtö oli nopeaa ja rajua.
– Kun kävin suihkussa ja katsoin peiliin, huomasin päässäni selkeitä, pyöreitä kaljuja alueita. Se oli todella raadollinen kokemus. En tiennyt, mistä oli kyse.
– Ensimmäinen ajatus, kun hiukset tippuu, on vähän semmoinen kuolemanpelko. Se säikäytti aika lailla.
Diagnoosi varmistui lääkärin vastaanotolla
Virpi otti nopeasti yhteyttä lääkäriin oireiden alkamisen jälkeen.
Ihotautilääkäri totesi välittömästi, että kyseessä oli alopecia areata eli pälvikaljuus. Sairaus ei ollut Virpille entuudestaan tuttu.
Alopecia on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa nopeaa läiskikästä hiustenlähtöä ja kaljuuntumista. Sairautta ei voi ennaltaehkäistä.
– Lääkäri kertoi, mistä on kyse ja otin myös itse siitä selvää.
Peruukkien lisäksi Virpi käyttää arjessaan suomalaisena käsityönä valmistettuja pantahiuksia.
Lue myös: Alopecia-diagnoosi tuli Lauralle helpotuksena: ”Osaan nyt nähdä itseni kauniina ilman hiuksia”
Sairaudelle ei ole varsinaista hoitokeinoa, mutta jotkut valmisteet voivat lisätä hiustenkasvua.
– Lääkäri määräsi kortisoniliuosta, mutta siitä ei ollut minulle mitään hyötyä. Olen kuullut monilta muiltakin, ettei se ole ollut toiminut, Virpi sanoo.
Avoimuus auttoi sopeutumaan
Hiusten menettäminen päivittäin hiusten kanssa tekemisissä olevalle Virpille oli iso kolaus. Ensimmäiset kaljuuntuneet kohdat hän pystyi piilottamaan laittamalla hiukset kiinni, eivätkä hänen asiakkaansa aluksi huomanneet mitään.
Samaan aikaan asiaa käytiin kuitenkin tiiviisti läpi kotona.
– Läheisten ja perheen kanssa käytiin keskusteluja ja mietittiin, mitä asialle voi tehdä. He tietenkin myös rauhoittelivat minua, Virpi muistelee.
Lue myös: Hiukset ja ihokarvat lähtivät nopeasti – urheilulupaus Saga, 15, aikoo hyvästellä peruukin kesällä
Ajan kanssa Virpi on tullut sinuiksi sairautensa kanssa.
– Lopulta päätin puhua asiasta avoimesti, ja se on auttanut minua todella paljon.
– Se oli lopulta aika helpottava hetki, kun päätti ajaa kaikki hiukset pois, Virpi muistelee.
Kun hiuksia oli pudonnut paljon, Virpi alkoi käyttämään peruukkeja, pantahiuksia ja hattuja.
Lue myös: Minna keksi tavan auttaa hiuksensa menettäneitä naisia – valmistaa nyt "pantatukkia" suomalaisten lahjoittamista hiuksista
Peruukit ja huivit tuovat vaihtelua
Virpillä on laaja kokoelma peruukkeja, hiusnauhoja ja -pantoja, joita hän vaihtelee fiiliksen mukaan.
Hän on oppinut ajattelemaan hiustyylin vaihtumisen sairauden hyvänä puolena.
– Jotain hyvääkin tässä sairaudessa on, kun on oppinut käyttämään erilaisia peruukkeja ja pantahiuksia, niin voi muuntautua eri näköiseksi.
Lue myös: Hannele pelkäsi putoavansa jopa maton reunalta – tällaista on elämä kahden harvinaisen autoimmuunisairauden kanssa
Virpin omat hiukset olivat pitkät ja vaaleat, mutta nykyään hän viihtyy myös lyhyen hiusmallin peruukeissa.
Peruukin käyttö vaati aluksi totuttelua, mutta nyt se sujuu rutiinilla.
– Moni ajattelee, että peruukki on helppo vaihtoehto: se vain heitetään päähän ja mennään. Mutta kyllä se vaatii huoltoa – pesemistä, föönaamista ja laittamista juuri oikean näköiseksi.
Nykyään Virpi on tullut sinuiksi sairautensa kanssa ja viihtyy myös töissä toisinaan ilman peruukkia.
Peruukkien lisäksi Virpi on ottanut käyttöönsä suomalaisena käsityönä valmistetut "pantahiukset". Ne ovat ikään kuin kevyempi versio peruukista, ja niitä voi käyttää päähineiden tai pannan kanssa.
Nykyään myös ilman peruukkia
Virpillä on hieman hiuksia jäljellä, mutta uusia, kaljuuntuvia läikkiä ilmaantuu edelleen. Jonkin ajan päästä hiuksia saattaa kasvaa sellaiseen kohtaan, josta ne olivat aiemmin kokonaan tippuneet.
Nykyään Virpi on sairaudestaan avoin ja on töissäkin välillä ilman peruukkeja.
– Viime kesänä olin ensimmäistä kertaa kokonaan ilman mitään päässä. Asiakkaatkin ovat todenneet, että on mukava nähdä minun päässäni erilaisia hiuksia, Virpi sanoo.
Katso Virpin haastattelu artikkelin alussa olevalta videolta!
Katso Huomenta Suomen juttu aiheesta kokonaisuudessaan alapuolelta löytyvältä videolta.
7:45
