Hiukset ja ihokarvat lähtivät nopeasti – urheilulupaus Saga, 15, aikoo hyvästellä peruukin kesällä

Hiusten ja ihokarvojen lähdön aiheuttava autoimmuunisairaus alopecia universalis on ollut osa uimari Saga Linnosaaren elämää neljän vuoden ajan. 

Kesäkuussa kuusitoista vuotta täyttävä Saga kertoo sairauden edenneen nopeasti sen puhkeamisen jälkeen.

– Olimme lomamatkalla, kun äiti huomasi hiuksiani letittäessään päässäni kaljun kohdan. Hakeuduimme lääkäriin, missä sain diagnoosin. Sain myös kortisonivoidetta, josta ei kuitenkaan ollut apua, Linnosaari kertoo STT:n haastattelussa.

Sairaus eteni vauhdilla, ja tytön hiukset ja ihokarvat lähtivät neljässä kuukaudessa.

– Muuttunut ulkonäkö tuntui aluksi oudolta, ja siinä oli totuteltavaa. En halunnut olla koulussa kaljuna, minkä vuoksi sain opettajilta luvan käyttää pipoa.

– Uintiin sairaus ei ole vaikuttanut missään vaiheessa. Totesin sairastuttuani, että koska hiuksia ja ihokarvoja ei ole, pääsen altaassa muutaman sadasosan nopeammin, Linnosaari sanoo.

Altaan ulkopuolista arkea varten Linnosaari hankki peruukin, jota hän käyttää edelleen koulussa.

– Minulla kävi hyvä tuuri, sillä löysin sopivan peruukin helposti. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että käytän sitä koulussa tämän kevään loppuun, mutta en enää syksyllä aloittaessani lukion. Peruukin hoito vie oman aikansa.

Uimalakki sai jäädä

Linnosaari luopui vähitellen myös lippalakin käytöstä ulkona.

– Lopetin samoihin aikoihin uimalakin käytön treeneissä. Lisäpontta siihen antoi, että ulkona treenatessa uimalakista jäi selkeät rusketusrajat päänahkaan.

Linnosaaren mukaan peruukki- ja päähinepäätöksissä auttoi se, että hän on hyväksynyt täysin uuden ulkonäkönsä.

– Hyväksymisessä on ollut merkittävää, etteivät kaverini ole koskaan sanoneet negatiivista sairaudestani, Linnosaari kertoo.

Nuori Linnosaari ei ole ainoa uimari, jolla on alopecia universalis. Vastaava sairaus on esimerkiksi kolminkertaisella arvokisamitalistilla, Pariisin olympialaisissa 200 metrin rintauinnin pronssimitaliaan puolustavalla Matti Mattssonilla.

– Olen vaihtanut muutaman sanan hänen kanssaan, ja moikkaamme nähdessämme. En ole kuitenkaan hakenut laajemmin vertaistukea. Olen silti kertonut sairaudestani kiinnostuneille, sillä on tärkeää lisätä tietoutta sairaudesta, Linnosaari sanoo.

Yhdeksän harjoitusta viikossa

Helsingfors Simsällskap -seuraa edustava Linnosaari aloitti uinnin jo pikkutyttönä, kun hänet vietiin vauvauintiin.

– Olen aina nauttinut uinnista. Tärkeä rooli on ollut myös lajin parista löytyneillä kavereilla.

HSS:n kilparyhmässä hän aloitti seitsemänvuotiaana.

– Yläasteen käynnistyttyä alkoi erittäin päämäärähakuinen treenaus. Harjoittelen kuutena päivänä viikossa, ja treenikertoja altaassa ja salilla kertyy yhdeksän.

Linnosaaren päämatkat ovat 100 metrin ja 200 metrin vapaauinti. Tällä kaudella mukaan on tullut myös 200 metrin perhosuinti. Palkintokaappiin on kertynyt mitaleja niin nuorten SM-kisoista kuin Pohjoismaiden ikäkausimestaruuskisoistakin. Hän on aiemmin kuulunut myös Suomen juniorimaajoukkueeseen.

Lue myös:

    Uusimmat