Autoimmuunisairauden vuoksi muutamassa kuukaudessa kaikki kehonsa karvat menettänyt nainen on käynyt pitkän kamppailun niin diagnoosin saamisen kuin omakuvansakin kanssa. Nyt hän on vihdoin oppinut näkemään itsensä kauniina ilman hiuksia.
Rokkari, syöpä vai lesbo? Turkulainen Laura Hämäläinen on saanut kuulla paljon ihmettelyä ja melko ilkeitäkin kommentteja nopeasti muuttuneesta ulkonäöstään. Autoimmuunisairaus alopecian vuoksi kaikki kehonsa karvat pitkiä hiuksia, ripsiä ja kulmakarvoja myöten menettänyt nainen toivoisi ihmisten ymmärtävän, että sairaus ei vaikuta kehossa muuhun kuin karvoihin. Hän itse kutsuukin alopeciaa mieluummin hiustyyliksi kuin sairaudeksi.
– Ihmisten tulisi ymmärtää, että emme ole sairaita, eikä tämä estä meitä tekemästä samoja asioita kuin muutkin tekevät. Olemme ihan terveitä ja tavallisia ihmisiä, Hämäläinen toteaa.
Itsesyytökset vaihtuivat viimein helpotukseen
Hämäläisen oireet alkoivat viime kesän alussa, jolloin hän huomasi hiustensa harvenemisen olleen poikkeuksellisen runsasta. Hiuksia irtosi hiuksia harjatessa, mutta myös suihkussa pelkän veden paineesta. Terveyskeskuksessa oireiden epäiltiin liittyvän hormonitoimintaan, ja niihin suhtauduttiin naisen kertomuksen mukaan melko rennosti.
– Kolmen kuukauden aikana ainoa, kenen luo pääsin, oli sairaanhoitaja. Siinä vaiheessa olin jo leikannut hiukset polkaksi. Ajattelin sen auttavan, kun hiukset eivät painaisi niin paljoa.
Vasta sen jälkeen, kun naisen ihokarvat ja hiukset olivat pudonneet kokonaan, Hämäläinen sai lähetteen ihotautilääkärille. Alopecia universalis -diagnoosin saaminen kesti lähes puoli vuotta. Diagnoosi ei tullut naiselle yllätyksenä, sillä ammattilaisten epäröidessä hän oli itse ottanut selvää mahdollisesta taudinkuvasta. Kaikki oireet viittasivat alopeciaan.
Alopecia areata/totalis/univesalus
on hiuksettomuutta ja karvattomuutta aiheuttava tulehduksellinen autoimmuunisairaus. Alopecian tyypillinen oire on läiskittäinen hiustenlähtö. Alopecia areatassa karvoja saattaa lähteä päänahan lisäksi myös parran alueelta, kulmakarvoista, ripsistä tai muualta kehoa. Alopecia totaliksessa hiukset katoavat koko pään alueelta. Kun sekä hiukset että kehon ihokarvat katoavat kokonaan, puhutaan alopecia universaliksesta.
Alopeciaan ei ole yksiselitteistä parantavaa hoitoa.
Lähde: Alopecialiitto
– Odotin melkein kolme kuukautta ennen kuin pääsin ihotautilääkärille, joka totesi, ettei mitään ollut enää tehtävissä mitä hiuksiin tulee. Siihen olisi pitänyt puuttua paljon aikaisemmin. Hiukset eivät todennäköisesti tule enää koskaan kasvamaan takaisin, Hämäläinen havainnollistaa sitä, kuinka vähän sairaudesta oikein tiedetään.
Kun diagnoosi oli vielä epäselvä, Hämäläinen syytti oireista itseään. Hän ryhtyi etsimään syitä niin itsestä, omista elintavoistaan ja lopulta ympäristöstä. Lopulta diagnoosin saaminen oli valtava helpotus.
– Purskahdin itkuun, kun ihotautilääkäri katsoi silmiin ja sanoi, ettei tämä ole sinun vikasi. Sille ei voi mitään, ja se on vain pakko hyväksyä.
"En enää ajattele sitä päivittäin."
Hiusten lähteminen toi mukanaan valtavan itsetuntokriisin. Hämäläisen ulkonäkö oli muuttunut niin hurjasti, että hänen täytyi lähteä etsimään naiseuttaan aivan uudella tavalla.
– Siinä kohtaa lihoin kymmenen kiloa ja salitreenit jäi. Pysyin kotona neljän seinän sisällä, eikä paljoa huvittanut lähteä ihmisten ilmoille, Hämäläinen kertoo.
Vaikka prosessiin voi naisen mukaan mennä vielä vuosia, hän ei enää nykyisin anna alopecian rajoittaa elämäänsä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Vanhat rutiinit aina liikunnasta kavereiden näkemiseen ovat palanneet takaisin naisen elämään. Peruukkia Hämäläinen ei käytä, sillä hänen mukaansa se on enemmänkin muistutus siitä, ettei hän tule enää koskaan näyttämään samalta kuin ennen.
– Osaan nyt nähdä itseni kauniina ilman hiuksia. En enää ajattele sitä päivittäin.
Ulkonäön lisäksi sairaus on muuttanut huomattavasti Hämäläisen asennetta elämää kohtaan. Hän kertoo olevansa jopa kiitollinen sairaudelle, joka pakotti häntä laittamaan elämänarvot uuteen järjestykseen.
– Nyt hyvä olo tulee enemminkin sisältä kuin siitä, kuinka hyvin olen laittanut hiukset tai meikannut. Tämä on ollut henkisesti raskas prosessi, mutta nyt olen niin paljon vahvempi ja aidompi, kun en enää pääse maskien taakse piiloon. Nyt tämä on sitä aidointa, mitä olen.
Kaikki eivät suhtaudu hiuksettomuuteen yhtä hyvin, sillä Hämäläisen mukaan tuijotus ja jännittynyt ilmapiiri ovat hänelle arkipäivää. Nainen toivookin, että ihmiset tulisivat rohkeasti kysymään, eivätkä käyttäytyisi omien päätelmiensä mukaisesti.
– Alopecia ei ole sellainen, josta moni tietää. Ihmiset eivät osaa arvata, että kyseessä voisi olla sairaus, joka ei ole vaaraksi.
– Joskus kiukuttaa, kun tullaan melko ilkeästikin sanomaan, että kyllä sinä näytit paljon paremmalta pitkissä hiuksissa, miksi menit noin tekemään, Hämäläinen kertoo.
Motivoi ihmisiä liikkumaan ja syömään terveellisesti
Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat asioita, jotka auttoivat naista selviytymään vaikeiden aikojen läpi. Juuri tästä syystä Hämäläinen onkin perustanut Facebookiin Urheilua Taviksena -sivuston, jonka kautta hän haluaa näyttää ihmisille, että hän jaksaa, eikä hänen kehossaan ole mitään vikaa.
– Toivoisin, että blogi saisi huomiota ja ihmiset oppisivat yhdistämään alitajuisesti, että hänellä on alopecia, mutta hän voi käydä salilla ja treenata maratonille. Alopecia ei estä terveellisiä elämäntapoja, Hämäläinen muistuttaa.
Tällä hetkellä naisen tavoitteena on pudottaa kymmenen kiloa ja päästä siihen pisteeseen, jossa hän oli ennen oireiden alkamista. Aivan uusi asia laihduttaminen ei naiselle ole, sillä hän on aikoinaan pudottanut 40 kiloa painoaan. Hän tietää miten kilot saa pois, ja haluaa sivuston avulla kertoa myös muille, miten se onnistuu.
Terveellisten elämäntapojen sekä liikunta- ja laihdutusvinkkien lisäksi Hämäläinen toivoo, että mahdollisimman moni ihminen ryhtyisi tukemaan sivustoa, jotta sitä seuraavat alopecia-diagnoosin saaneet näkisivät ihmisten tuen ja uskaltaisivat sitä kautta tulla enemmän esille asian kanssa.
– Toivon, että alopecia saisi enemmän näkyvyyttä. Toivoisin, että kanssaihmiset uskaltaisivat tulla esille asian kanssa ja olla avoimia. Ei tarvitse hävetä, sillä meissä ei ole mitään vikaa, Hämäläinen kannustaa.
Hämäläinen muistuttaa, että vaikka asian kanssa esille tulo ei ole helppoa, se on taatusti sen arvoista.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.