Kokeilun tulos: Esikoulua ei syytä pidentää | MTV Uutiset
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tulos: Ei juuri lisähyötyä
8:57Kaksivuotista esiopetuskokeilua ja sen tuloksia käsiteltiin Viiden Jälkeen -ohjelmassa. Katso lisää videolta!
Julkaistu 14.01.2026 14:13(Päivitetty 14.01.2026 19:10)
MTV UUTISET – STT
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) katsoo, ettei tutkimus anna tukea ajatukselle esiopetuksen pidentämisestä kahteen vuoteen.
Kaksivuotisesta esiopetuksesta ei näytä olevan juuri lisähyötyä verrattuna siihen, että lapsi olisi viisivuotiaana varhaiskasvatuksessa ja sen jälkeen yhden vuoden esiopetuksessa. Tähän tulokseen päädyttiin opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttamassa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa. Sen tulokset julkaistiin keskiviikkona.
Esimerkiksi lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät kaksivuotisessa esiopetuksessa keskimäärin yhtä nopeasti kuin nykymuotoisessa viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen ja yksivuotisen esiopetuksen yhdistelmässä.
Opetusneuvos Mervi Eskelinen ei ole tuloksesta erityisen yllättynyt. Hän näkee taustalla sen, että myös varhaiskasvatus on Suomessa laadukasta.
– Meillä on varhaiskasvatustakin viime vuosina kehitetty voimallisesti. Sinne on saatu oma opetussuunnitelman perusteet. Pedagogiikka on ikään kuin vahvistunut siinä toiminnassa, hän sanoo STT:lle.
– Meillä on hyvää varhaiskasvatusta näin isossa kuvassa.
"Lapsille näyttäytyi aika samana"
Tutkimuksen mukaan pedagoginen toiminta oli hyvin samanlaista sekä esiopetusryhmissä että varhaiskasvatuksen verrokkiryhmissä. Esimerkiksi leikin roolissa ja siihen käytetyssä ajassa ei ollut juuri eroja.
– Lapselle se on näyttäytynyt varmaan aika lailla samana, riippumatta siitä, onko se ollut varhaiskasvatusta vai esiopetusta. Ja hyvä niin, Eskelinen sanoo.
Toisaalta kaikki lapset menevät Suomessa joka tapauksessa noin kuusivuotiaina esiopetukseen, joka on velvoittavaa. Vaikka lukivalmiudet ja matemaattiset taidot kehittyivät tutkimuksessa viisivuotiaiden esiopetuksessa hieman verrokkiryhmää nopeammin, erot tasoittuivat varsinaisen esiopetusvuoden aikana.
Sen sijaan selviä eroja havaittiin kaksivuotiseen esiopetukseen osallistuneiden ja kotihoidossa olleiden lasten välillä: esiopetus paransi voimakkaasti kokeilussa arvioituja lasten taitoja. Kotihoidossa olleiden lasten määrä oli kuitenkin tutkimuksessa niin pieni, että tulokset ovat tältä osin epävarmoja.
Nosti osallistumisastetta
Kaksivuotinen esiopetus lisäsi kokeilun aikana viisivuotiaiden osallistumista varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen 3,5 prosenttiyksiköllä. Syiksi kerrotaan esiopetuksen velvoittavuus ja maksuttomuus sekä osalle perheistä myönnetty kuljetusetuus.
Osallistumisasteen nosto varhaiskasvatuksessa on kirjattu myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Sen mukaan erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi.
Tämä kokeilu ei kuitenkaan vaikuttanut maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteeseen lainkaan. Eskelinen arvelee sen johtuvan lähinnä kokeilun toteutuksesta.
– Oletamme, että se liittyisi pääsääntöisesti kokeilun viestintään. Eli sellaiset lapset, jotka ovat kotihoidossa, niin emme ole heitä onnistuneet tavoittamaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Lapsille toiminta näyttäytyi hyvin samanlaisena sekä esiopetusryhmissä että varhaiskasvatuksen verrokkiryhmissä. Kuvituskuva.Lehtikuva
Eskelinen huomauttaa, että viime vuosina maahanmuuttajaperheiden lapsia on pyritty saamaan varhaiskasvatukseen esimerkiksi tehostamalla perheiden palveluohjausta ja ottamalla siihen mukaan myös neuvoloita.
"Ei syytä pidentää esiopetusta"
Eskelinen katsoo, että kokeilun tulosten perusteella kaksivuotiseen esiopetukseen ei ole erityistä syytä siirtyä.
– Koska tämä meidän nykyjärjestelmämme, viisivuotiaiden varhaiskasvatus ja kuusivuotiaiden esiopetus, on osoittautunut nyt vaikuttavaksi ja hyväksi, niin jatketaan sitä. Myös tiukka valtion taloudellinen tilanne puoltaisi tätä vaihtoehtoa.
Hänen mielestään katse kannattaisi ennemminkin kiinnittää niihin lapsiin, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa vielä viisivuotiaina. Heidän saamiselleen päiväkoteihin olisi tutkimuksenkin mukaan perusteita.
OKM toteutti kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun vuosina 2021–2024 yhteensä 148 kunnassa. Siihen osallistui yli 37 000 lasta, jotka arvottiin kokeilu- ja verrokkiryhmiin.
Adlercreutz: Osallistumisasteen nostolle tukea
Myös opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) katsoo, ettei tutkimus anna tukea ajatukselle kaksivuotisesta esiopetuksesta. Hän ei kuitenkaan suoraan sano, että ajatuksesta olisi nyt tämän hallituksen osalta luovuttu.
– Tämä on asia, josta keskustellaan hallituksen sisällä, Adlercreutz sanoi STT:lle.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz eduskunnassa marraskuussa 2025.Lehtikuva
Hänen mukaansa tutkimus antaa sen sijaan vahvaa tukea pyrkimykselle nostaa osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa, kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu. Tähän voidaan hänen mukaansa vaikuttaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen hinnalla, käsityksellä sen laadusta ja lisäämällä varhaiskasvatuksen houkuttelevuutta työpaikkana.
– Toivon, että tästäkin tuloksesta nyt syntyy keskustelua, koska tämä selvästi osoittaa sen, että varhaiskasvatukseen osallistumisesta on lapselle konkreettista hyötyä.
Adlercreutzin mukaan tärkeä huomio tutkimuksessa on se, ettei kokeilu onnistunut nostamaan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta. Hän huomauttaa, että varhaiskasvatuksen merkitys on noussut esille myös pohdinnoissa maahanmuuttajalasten suomen ja ruotsin kielen opetuksesta.
Adlercreutz arvelee, että kyse on luultavasti osin asenteista ja siitä, että eri lähtömaissa on erilainen suhtautuminen varhaiskasvatukseen.
– Kyllä meidän pitäisi kaikki kivet kääntää, jotta saadaan se osallistumisaste nousemaan.
Kuntaliitto: Lisäisi kustannuksia
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä, varsinkaan kun se ei näytä parantavan oppimistuloksia. Kuntaliiton laskelmien mukaan muutos lisäisi kuntien menoja 150–200 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa, sanoo toimitusjohtaja Minna Karhunentiedotteessa.
Kuntaliitto huomauttaa, että myös henkilöstön saatavuudessa on jo nykyisellään ongelmia ja pula varhaiskasvatuksen ammattilaisista heijastuu esiopetukseen.
OAJ tyytyväinen kokeiluun
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan on hyvä, että tutkimus tehtiin. Järjestön kolutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen kehuu tutkimusta laadukkaaksi ja sanoo sen nostavan esille asioita, joita nyt olisi syytä lähteä kehittämään.
– Esiopetusta pitäisi nyt määrällisesti lisätä siten, että sitä saataisiin neljä tuntia päivässä yhdessä laadukkaan varhaiskasvatuksen kanssa, Lahtinen linjaa.
Lahtisen mukaan kokeilu toi esille myös sen, että kasvun ja oppimisen tukea ei ole lapsille riittävästi tarjolla.
– Meiltä puuttu erityisopettajia ja nykyään erityisopettajat keskittyvät siihen, että he konsultoivat henkilöstöä sen sijaan, että se erityisopettaja olisi siellä ryhmässä lasten kanssa ja pystyisi siellä sen tuen paremmin antamaan.
