MTV Uutisten tavoittamat vanhemmat ovat huolissaan siitä, miten älylaitteita päiväkodeissa käytetään.
Älylaitteet ovat nykypäivänä osa monien lapsiperheiden arkea.
Televisioilta, älypuhelimilta ja tableteilta katsotaan kotona sarjoja ja pelataan pelejä erilaisten arkisten askareiden tiimellyksessä.
THL päivitti viime viikolla kansallisia digisuosituksia, joiden mukaan alle 13-vuotiaille lapsille suositellaan enintään 1-2 tuntia ruutuaikaa päivässä. 2–5-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään yksi tunti päivässä, ja senkin tulisi koostua lyhyistä jaksoista aikuisen kanssa.
Alle kaksivuotiaille sitä ei suositella lainkaan.
Elisa Taskula ajattelee, että on lapselle välillä hyvä tylsistyä.
Elisa aloitti keskustelun somessa: "Taitaa olla kyse isommasta ongelmasta"
Aktiivisesti lapsiarjesta bloggaava sosiaalisen median vaikuttaja Elisa Taskula otti viikonloppuna kantaa Instagramissa siihen, kuinka on normaalia, että lapsi välillä tylsistyy, eikä vanhempien tarvite pelätä sitä.
Taskula tuumi päivityksessään, että pitäisikö lasten antaa rauhassa tylsistyä sen sijaan, että "avataan telkkari, Netflix tai Youtube".
– Tylsyys ei ole mikään vika. Se on lähtökohta. Siitä syntyy mielikuvitus, oma-aloitteisuus, kyky olla itsensä kanssa ja sietää epämukavuutta, Taskula, itsekin pienen lapsen äiti, pohti päivityksessään.
Taskulan päivitys poiki Instagramissa valtavasti keskustelua siitä, kuinka älylaite tuntuu olevan monen vanhemman rauhoittelukeino lapselle.
Kymmenet vanhemmat ottivat Taskulaan yhteyttä ja kertoivat, että jos ruutuaikaa on yritetty suitsia kotona, altistutaan sille usein myös päiväkodeissa – joskus jopa heidän tietämättään.
Taskula jakoi ihmisten tarinoita päiväkodeista, ja ihmetteli viestitulvaa, joka ei ottanut laantuakseen.
– Mietin aluksi, että onkohan tässä kyseessä vain tällainen yksittäistapaus, mutta ei ollut. Mitä enemmän niitä viestejä tulvahteli inboxiin, sitä enemmän mietin, että tässä taitaa olla kyse isommasta ongelmasta, Taskula kertoo MTV Uutisille.
MTV Uutiset tavoitti yhteyttä ottaneita vanhempia, ja kysyi mikä heitä huolestuttaa päiväkotien älylaitteissa. Nimettömänä annetut tarinat ovat niin kunnallisista kuin yksityisistä päiväkodeista.
(c) Pelle T Nilsson/Stella Pictures/All Over Press
Kahden lapsen äiti Jaana: "Ihan kuin en olisi tunnistanut lapsiani"
Yksi keskusteluun osaa ottaneista on kahden lapsen äiti Jaana, joka kertoo MTV Uutisille vaihtaneensa Helsingissä poikiensa päiväkotia, koska hän huomasi lastensa käyttäytyneen päiväkodista tulon jälkeen oudosti.
Jaanan kotona ruutuaika on pyritty pitämään minimissä. Ruutua katsotaan vain lauantaisin, silloinkin hyvin rajatusti. Jaanalle tuli yllätyksenä, että päiväkodissa pojat saivat käyttää älylaitteita päivittäin.
– Aloin huomaamaan, että lapset olivat niin ylivirittyneitä päiväkodin jälkeen. 4-vuotias lapseni (joka pystyy kyllä jo selittämään, että mitä päiväkodissa on tapahtunut) kertoi, että olivat katsoneet paljon ruutua, Jaana kertoo.
Jaana koki, että muutoksen käytöksessä täytyi johtua älylaitteista. Illat olivat poikien kanssa levottomia ja lapsiin oli vaikea saada kontaktia.
– Ei kuunneltu mitään, hyppivät päälle ja törmäilivät. Ihan kuin en olisi tunnistanut lapsiani, Jaana kertoo.
Jaana toivoisi, että päiväkodit jättäisivät älylaitteet pois ja palattaisiin perinteisen opetuksen pariin.
– Olen tosi huolissani siitä, mitä päiväkodeissa tapahtuu, hän kertoo.
Lehtikuva
Tiia ei ymmärrä, miksi kaikki pitää katsoa ruudulta
Raisiolainen Tiia kertoo MTV:lle, että hänen 3-vuotiaan lapsensa päiväkodissa ruutuaika ei ole iso ongelma, mutta hän kaipaisi asiaan reilusti läpinäkyvyyttä.
– Välillä lapsi kertoo kotiin tullessaan, että on katsonut tällaista ja tällaista ohjelmaa. Mitä ohjelmaa siellä katsotaan, olisi kiva tietää. Jos minä saisin päättää, niin tällainen ruutuaika pysyisi ihan minimissä, hän selittää.
Tiialle on epäselvää, miksi he eivät voi lukea päiväkodissa kirjoja ja kuunnella musiikkia perinteiseen tyyliin.
– Äänikirjoja ja musiikkia kuunnellaan niin, että samalla katsotaan videoita ruudulta. Ymmärrän, että kuunnellaan näitä, mutta eikö niitä voisi tehdä ilman kuvaa? hän pohtii.
Tiia kertoo, että hänen lapsensa päiväkodissa ruutua katsotaan "siirtymätilanteissa", joihin kuuluvat esimerkiksi pukemiset ja ruokailut.
– Hetket ovat kuulemma lyhyitä ja ajattelen, että tarkoitusperä tässä on varmaan hyvä. Pyritään hakemaan helpotusta, hän ajattelee.
Lehtikuva
Päiväkodissa työskennellyt Elina: Lapset syövät samalla, kun katsovat Youtubea mainoksilla
Tampereella useissa eri päiväkodeissa sijaistanut lastenohjaaja Elina kertoo MTV Uutisille, että moni päiväkoti tarjoaa lapsille kirjan lukemisen sijaan nykyisin tablettia.
– Olen käynyt sijaistamassa paikoissa, joissa katsotaan Youtubesta lastenohjelmia mainoksineen. Se satuhetki on tavallaan sitten niin kuin siinä, hän kertoo.
Elinan kokemuksen mukaan tällainen tapa on juurtunut päiväkoteihin korona-ajan myötä. Se on ollut yleisempää astetta rauhattomimmissa lapsiryhmissä.
Hän sanoo ihmetelleensä käytäntöä.
– Olen kysellyt välillä kollegoilta, että onko tämä teillä normaali käytäntö? On tullut vastauksia että "kyllä, lapset keskittyvät paremmin vaikka ruokailuun, kun katsotaan samalla jotain ohjelmaa", hän selittää.
Elinan mukaan tällaisilla tavoilla lastenohjaajat yrittävät todellisuudessa vapauttaa aikaa muihin askareisiin.
– Varmaan ajatellaan, että se arki saadaan pyörimään vähän toimivammin siellä, kun lapset katsovat ruutuja. Mutta itse koen, että se ei kyllä pidemmän päälle ole hyvä asia.
Elina kertoo, että hänen on ollut sijaisena vaikea huomauttaa tai puuttua eri päiväkotien toimintatapoihin.
STELLA Pictures
Kuntaliitto vastaa kritiikkiin
MTV Uutiset tavoitti Kuntaliiton koulutuspoliittisen tiimin hyvinvointi ja sivistys -yksikön kehittämispäällikkö Jarkko Lahtisen. Hänen vastuualueinaan on Kuntaliitossa varhaiskasvatus, esiopetus sekä yleiset kasvatus- ja koulutusasiat.
Lahtinen muistuttaa, että varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluu nykyään digitaalisten laitteiden käyttäminen osana kasvatusta.
Tämä tarkoittaa sitä, että näitä älylaitteita hyödynnetään muun muassa dokumentoinnissa, leikeissä, vuorovaikutuksessa, peleissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa.
– Näiden kuvattujen tilanteiden osalta lienee syytä arvioida ja huolehtia myös siitä, miten asiaa avataan lasten vanhemmille. Erityisesti nyt kun lasten ja nuorten vapaa-ajan osalta on annettu omat suosituksensa, Lahtinen kertoo.
Lahtinen kertoo, että yksittäisistä tarinoista ei voi vetää laajoja johtopäätöksiä, saatika ajatella, että tällainen toiminta olisi laajamittaista tai jatkuvaa.
Hän kuitenkin myöntää, että eri päiväkotien välillä voi olla toiminnassa vaihtelevuutta.
– Tilanteet ja arki ovat moninaisia ja tilanteetkin vaihtelevat. Uskon että tämän asian osalta varhaiskasvatuksessa on asiaan kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, mutta toisaalta painiskellaan ristiaallokossa: toisaalta lapsia pitäisi tutustuttaa digitaalisten välineiden käyttöön ja toisaalta taas asiaa ollaan voimakkaasti kieltämässä.
Älylaitteilla ei pidä kannustaa lapsia syömään, pukeutumaan tai rauhoittumaan päiväkodissa
Lahtisen mukaan varsinaista ruutuaikaa ei ole yhteisesti määritelty, ja sen suhteen päiväkotien käytännöissä on varmasti eroja.
– Ruutuaikakäsite on varhaiskasvatustoiminnassa hieman hankala ja on haastavaa määritellä jotakin aikaan perustuvia suosituksia. Samoin sitä, mitä kaikkia "ruutuja" siihen esimerkiksi katsotaan kuuluvaksi ja millaisia toimintoja se koskee.
Lahtinen kuitenkin kertoo, että jos lapsia yritetään kannustaa syömään, pukeutumaan tai rauhoittumaan älylaitteiden avulla, silloin mennään mönkään.
– Mielestäni digilaitteita ei tulisi käyttää esimerkissä mainittujen toimien yhteydessä kuvatulla tavalla eikä se liene tarkoituskaan.
– Myös päiväkodissa käytettävien opetustarkoitukseen tarkoitettujen ohjelmien osalta tulee varmistaa, että materiaali soveltuu lapsille ja edistää asetettua tavoitetta mahdollisen laitteen käytön osalta, hän jatkaa.
Juho Lauri työskentelee MTV Uutisissa videotuottajana sekä uutistoimittajana.
Videotuottajana Juho Lauri vastaa uutispäivästä videokerronnan keinoin MTV Uutisten digitaalisilla alustoilla. Toimittajana hän on erikoistunut videovetoisiin uutisiin sekä suoriin lähetyksiin ja tutkiviin aiheisiin laajassa mittakaavassa.
