Turvaruoka on joillekin lapsille tarkoitettu tukikeino ja se myönnetään terveysperusteisesti. Viiden jälkeen selvitti, keille lapsille tarjotaan turvaruokaa ja minkälaista se on.
Yle uutisoi hiljattain turvaruoka-ilmiöstä, jonka mukaan tarve yksilölliselle ravinnolle esimerkiksi esiopetuksessa tai kouluissa olisi kasvussa. Turvaruoka on joillekin lapsille tarkoitettu tukikeino ja se myönnetään terveysperusteisesti. Sen tarkoitus on estää se, ettei yksikään lapsi jäisi esimerkiksi koulupäivän aikana kokonaan ilman ruokaa ja antaa mahdollisuus opetella syömistä uudelleen turvallisessa ympäristössä. Kaikissa kunnissa turvaruokaa ei vielä ole tarjolla.
Viime päivinä uutisissa esiin noussut turvaruoka on monelle täysin uusi käsite. Kyse ei kuitenkaan ole allergiaruoasta, vaan ateriasta, jonka tarkoitus on turvata lapsen energiansaanti silloin, kun tavallinen kouluruoka ei syystä tai toisesta mene alas.
Turvaruoka on Ruokakasvatuksen yhdistys Ruukku ry:n mukaan suunnattu niille lapsille, joilla on vakavia syömisen haasteita ja jotka eivät pysty syömään tarjolla olevia ruokia.
Taustalla voi olla esimerkiksi aistiherkkyyksiä, voimakasta ahdistusta tai jopa traumaattinen kokemus, kuten tukehtumisen pelko. Näissä tilanteissa lapsi saattaa pahimmillaan jäädä koulupäivän aikana kokonaan ilman ruokaa.
Lue myös: Lapsi, vanki vai vanhus? MTV selvitti, kuka syö parasta lounasta
Ruukku ry:n ruokakasvatuksen asiantuntija Aliisa Hyvösen mukaan kyse ei ole kranttuilusta tarjotun ruoan suhteen. Hyvönen on koulutukseltaan ravitsemustieteiden maisteri.
– Kyse on lapsista, jotka ihan oikeasti eivät pysty syömään. Se ei ole nirsoilua, vaan tilanne, jossa tarvitaan ammattilaisen apua, Hyvönen sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Millainen turvaruoka voi olla?
Turvaruoka määritellään aina yksilöllisesti ja sen myöntää terveydenhuollon ammattilainen, yleensä laillistettu ravitsemusterapeutti. Tarkoitus on löytää lapselle sellainen ruoka, joka on tuttu, helposti syötävä ja mahdollisimman vähän kuormittava.
– Se voi olla esimerkiksi pasta tai jokin yksittäinen raaka-aine, joka on lapselle turvallinen lähtöpiste. Sellainen, josta voidaan lähteä harjoittelemaan taas monipuolisempaa syömistä, Hyvönen kuvailee.
Keskeistä on, että turvaruoka on väliaikainen ratkaisu, ei pysyvä järjestely. Ruukku ry:n kotisivuilta löytyvässä ohjeistuksessa kerrotaan, että turvaruokalista pyritään rakentamaan niin, että siinä on useampia vaihtoehtoja, eli päivittäisenä tavoitteena on mahdollisimman täysipainoinen ateria.
– Ammattilaisen kanssa mietitään askelmerkit, miten lapsi voi opetella syömään monipuolisemmin, Hyvönen sanoo.
Ei hanhenmaksaa vantaalaislapsille
Kaikilla kunnilla ei vielä ole selkeitä käytäntöjä turvaruoan suhteen, mutta esimerkiksi Vantaalla turvaruokaa on tarjottu jo vuodesta 2023 lähtien.
– Ensimmäiset turvaruoka-asiakkaat saivat sitä silloin. Sen jälkeen tarve on noussut aika voimakkaasti, kertoo Vantaan kaupungin muun muassa ruokapalveluista vastaavan Vantin tuotantopäällikkö Iina Setälä.
Vantaalla turvaruokaan vaaditaan aina ravitsemusterapeutin todistus, jossa määritellään tarkasti, mitä raaka-aineita lapselle tarjotaan ja kuinka pitkäksi ajaksi.
– Me emme itse tee sitä arviointia. Todistuksessa, kuinka pitkään turvaruokaa tarjotaan, Setälä sanoo.
Setälän mukaan tyypillisesti aloitetaan kolmesta kuukaudesta, jonka jälkeen arvioidaan jatkoa.
Lue myös: Kielletäänkö "väärä ruoka" kouluista? Asiantuntijalta tärkeä huomio kansalaisaloitteesta
Käytännössä turvaruoka voi olla hyvinkin yksinkertaista.
– Selkeitä yksittäisiä raaka-aineita tai tuotteita. Juuri sellaisia, jotka lapsi varmasti pystyy syömään, Setälä kertoo.
Setälän mukaan turvaruoka voi olla tapauskohtaisesti hyvinkin tarkkaa, jopa valmistajakohtaista. Tuotantopäällikkö kuitenkin huomauttaa, että Vantissa noudatetaan hankintasopimuksia, eikä välttämättä aivan kaikkea pysty toteuttamaan vallitsevilla resursseilla.
Vantaalla jokainen saa kuitenkin ruokaa, oli sitten päikodissa tai koulussa.
– Hanhenmaksaterriiniin emme taivu, Setälä vastaa naurahtaen toimittajan tiedusteluun.
Julkisen keskustelun myötä herää ajatus, että vanhemmat alkaisivat vaatia lapsilleen turvaruokaa ilman todellista tarvetta. Hyvönen tunnistaa riskin, mutta ei pidä sitä suurena.
Lue myös: Karuja uutisia kouluruokailusta: "Ei voi pakottaa syömään, mutta..."
Julkisen keskustelun myötä herää ajatus, että vanhemmat alkaisivat vaatia lapsilleen turvaruokaa ilman todellista tarvetta. Hyvönen tunnistaa riskin, mutta ei pidä sitä suurena. Varsinkin, kun verrattaen hyvin harva lapsi on turvaruoan tarpeessa
– Tämä ei ole mikään järjestelmä, jossa tilataan lapselle lempiruokaa. Turvaruoka vaatii aina ammattilaisen arvion. Ensisijaisesti pitäisi keskittyä ruokakasvatukseen ja ruokailutilanteen parantamiseen, Hyvönen korostaa.
Hänen mukaansa mahdollinen ongelma ei ole väärinkäyttö, vaan se, että lapset, jotka oikeasti tarvitsisivat tukea, eivät sitä saa.
– Pahimmillaan lapsi ei syö koulupäivän aikana ollenkaan. Silloin hän ei jaksa oppia, eikä ruokaoppiminen pääse käyntiin. Siitä voi tulla itseään ruokkiva kierre, Hyvönen sanoo.
Turvaruoka on vain osa ratkaisua
Hyvösen mukaan turvaruoka ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan ruokakasvatusta ja turvallinen ilmapiiri. Yksi tutkitusti tehokas keino on aistilähtöinen ruokakasvatus, jossa ruokaan tutustutaan ilman syömisen painetta.
– Katsotaan ruokaa, haistetaan, kosketaan, leikitään. Lapselle luontainen tapa oppia on leikki ja se pitäisi tuoda myös ruokapöytään, Hyvönen sanoo.
Hän muistuttaa, että syöminen ei ole vain ravintoa, vaan myös tunne, kokemus ja vuorovaikutustilanne.
– Turvallinen ruokailutilanne on kaikkein tärkein. Se on asia, jonka aikuiset voivat mahdollistaa kotona, koulussa ja päiväkodissa, Hyvönen tiivistää.