Norjassa perhehoidossa lapsia on vuosittain 8 500 lasta. 3 000 lasta on sijoitettuna lapsen perheen läheisverkostoon ja vain 1 000 sijoitettuina lastensuojelulaitoksiin. Suomessa laitosluku on jotain aivan muuta, noin 8 400.
Norjassa tehtiin noin kolme vuotta sitten päätös, jonka mukaan kukaan ei saa rikastua sijoitetuilla lapsilla.
Yksityinen palvelutuotanto sijaishuollossa kiellettiin ja sitä on ajettu alas muutama vuosi, koska yksityisiin laitoksiin sijoitettuja lapsia oli eikä sijoituksia voi katkaista yhtäkkisesti. Palvelujärjestelmän uudelleenmuokkaaminen vie aikansa.
– Erittäin merkittävä tekijä heillä on ollut havahtuminen siihen, että laitossijoitukset ovat lapsille monin tavoin haitallisia. Laitoksissa olleilla lapsilla oli havaittu päihde-, vakivalta ja kaltoinkohtelukokemuksia, sanoo Hyvilin lastensuojeluasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Norja kertoo tutkimusten osoittaneen, että lapsi kehittyy paremmin läheisissä ihmissuhteissa ja että näitä suhteita on vaikeampi saavuttaa laitoksissa.
– Suhteiden rakentaminen, kiinnittyminen ja turvallisuus on helpompaa saavuttaa perhehoidossa kuin laitoksessa. Joillekin lapsille tarvitaan laitoshoitoa esimerkiksi vaikeiden päihdeongelmien tai käytösongelmien vuoksi.
– Enimmäiskestoksi laitoshoidossa on rajattu kaksi vuotta, jona aikana lasta on kuntoutettava siten, että hän voi palata kotiin tai hänet voidaan sijoittaa perhehoitoon.
Miten lapsi pystyy eheytymään?
Suomessa lapsi voi pyöriä eri laitoksiin sijoitettuna jopa 10 vuotta.
– Miten mahtanee lapsi tässä pyörityksessä kuntoutua ja eheytyä, Puustinen-Korhonen kysyy.
Perhehoitajien rekrytointia tehdään Norjassa huomattavasti Suomea laajemmin yhteiskunnassa. Mainontaa on jopa heinäpaaleissa teiden varsilla sekä kouluissa ja päiväkodeissa.
– Perhehoidon rekrytointia hoitaa valtionvirasto ja perhehoitajien valmennus on koko maassa yhdenmukainen. Toimintaa läpileikkaava periaate on lapsen edun ensisijaisuus huomattavasti syvällisemmin ymmärrettynä kuin meillä. Se mitä lapsi tarvitsee, sitä myös järjestetään.
– Samalla lapsella voi esimerkiksi olla kaksi perhehoitajaa ja kotia, jotka vuorottelevat lapsen tarpeiden mukaan ja niin, että perhehoitaja ei väsy haastavan lapsen yksinhoitamiseen.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Suomen systeemi laitospainotteinen
THL:n mukaan yhteensä kodin ulkopuolelle oli vuoden 2024 aikana sijoitettuna 17 100 lasta eli 1,6 prosenttia lapsista. Norjassa vuosittain sijoitetaan kodin ulkopuolelle tuhansia lapsia vähemmän, vaikka väestöpohja on melko samansuuruinen.
Norjan palvelujärjestelmä on perhehoitopainotteinen, Suomessa huomattavasti laitospainotteisempi.
– Kyllä perhehoito on ensisijainen suhteessa laitoshoitoon lastensuojelulain mukaan. Lastensuojelulaki hyvinvointialueilla tämän suhteen hyvin tunnetaan. Ongelma on käytännön tasolla. Perhesijoitukset ja sijoitusten pysyvyys perhehoidossa, varsinkin, jos lapsi on sijoitettaessa jo teini-ikäinen, on kriittinen piste, samoin kuin perhehoitajien riittävyys suhteessa kysyntään.
– Se missä ihan ensimmäiseksi meidän tulisi ottaa oppia Norjasta on, että lisäisimme lasten omasta lähipiiristä ja lähiyhteisöstä rekrytoitavien perhehoitajien osuutta, yhdenmukaistaisimme perhehoitajien valmennuksen kansallisella tasolla yhden toimijan alle, vähentäisimme sijaisperheessä hoidettavien lasten määrää.
Samassa perheessä voi Suomessa olla sijoitettuna tilanteesta riippue 4-6 lasta, Norjassa yleisesti 1-3 lasta.
– Myös lasten tarvitseminen terveydenhuollon palvelujen saatavuus on Norjassa varmistettu, Suomessa lapset hoidon sijasta liikuskelevat jonosta toiseen liian usein. Perhehoitajat kuormittuvat näissä tilanteissa.
Lisäksi Hyvilin mukaan Suomessa pitäisi pystyä lisäämään lapsen lähipiirin mahdollisuuksia ottaa vastuu lapsen hoidosta oheishuoltajuusratkaisuilla ilman lastensuojelupäätöstä.
– Taso tämän suhteen on Suomessa matalampi ja pysynyt vuosia ennallaan. Tilanne on tämä, vaikka oheishuoltajuus läheisverkostoon on ensisijainen suhteessa huostaanottoon. Norjassa näitä sijoituksia on vuodessa noin 3 000 ja Suomessa vain 1 000. Läheis- ja sukulaisverkosto on Suomessa alikäytössä.
Ministeri: Suuri laitossijoitusmäärä selvitettävä, samoin Norjan malli
Perhehoidon ensisijaisuudesta säädetään Suomessa lastensuojelulain 50 pykälässä.
– Vuoden 2024 tilaston mukaan perhehoitoon oli Suomessa sijoitettu hieman vajaa 8 000 lasta eli melkein yhtä monta kuin laitossijoituksiin sijoitettuja lapsia. Sijoitusvuorokausia oli perhehoidossa kuitenkin huomattavasti enemmän kuin laitossijoituksessa, mikä antaa viitteitä siitä, että perhehoitosijoitukset ovat pidempiaikaisia, sano väistyvä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.).
Tästä huolimatta laitossijoitusten määrä on suuri.
– Syitä tähän tulee ehdottomasti selvittää jatkossa, kuten myös Norjan mallin soveltuvuutta, toteaa Kaisa.
Juuson mukaan sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueilla on paremmat mahdollisuudet tuottaa lastensuojelua omana toimintana kuin kuntapohjaisessa mallissa.
Juuso kannustaa käyttää enemmän perhehoitoa.
– Perhehoito on mielestäni inhimillinen ja ehdottomasti parempi vaihtoehto sijoitetuille lapsille kuin laitossijoitus, vaikka laitossijoitustakin tarvitaan. Pidän tärkeänä, että hyvinvointialueilla kehitetään toimintaa nimenomaan perhehoito ensisijaisena vaihtoehtona silloin, kun se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.
– Tässä vielä lastensuojelulain pykälästä 50: "Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla."
MTV Uutiset haastatteli Kaisa Juusoa silloin, kun hän ei ollut vielä ilmoittanut erohaluistaan.