Selkäsärky on yleinen vaiva. Mistä se johtuu, ja mikä siihen auttaa? Lääkäri vinkkaa yhden keinon, jolla selkäsärkyä voi kenties helpottaa.
Työterveyshuollon ja fysiatrian erikoislääkäri Katja Ryynänen kertoo MTV Uutisille, että selkäsäryn taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä.
Se on yksi yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jonka taustalla vaikuttavat niin elämäntavat kuin fyysiset, psykologiset ja terveydelliset tekijät.
Lue myös: Selkä jumissa? Tässä kolme harjoitusta, joilla edistät selkäsi hyvinvointia
Suurin osa selkäkivusta on epäspesifiä, eli sen taustalla ei ole mitään vakavampaa.
– Oirekuva on yleensä sellainen, että ajoittain saattaa olla pahempia ja parempia aikoja.
Selkäkipu on useimmiten paikallista ja tuntuu monilla alaselässä.
5–10 prosentissa tapauksista selkävaivoihin liittyy neurologisia oireita. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi välilevytyrän aiheuttama hermopinne.
– Selässä voi olla monenlaista meneillään. Pääasiallisesti niistä ei tarvitse olla hirveän huolissaan. Ei myöskään silloin, jos tulee jalkaan säteilevä kipuoire.
Vain harvoin selkäkivun taustalla on jotain vakavaa, kuten murtuma tai syöpä.
Yleisiä selkäsäryn syitä
Yleisimpiin selän kiputyyppeihin kuuluu noidannuolen tyyppinen kramppi. Yleisiä voivat olla myös erilaiset tilapäiseen kuormittumiseen liittyvät tilanteet.
Iskias johtuu yleensä siitä, että iskiashermo ärsyyntyy tai joutuu puristuksiin. Yleisin syy tähän on välilevyn pullistuma, joka voi painaa hermoa.
Välilevyn rappeumasta voi seurata välilevytyrä, jossa välilevyn hyytelömäinen sisämateriaali purskahtaa ulos ja aiheuttaa todella voimakasta hermosärkyä ärsyttämällä hermojuurta tai painamalla hermoa.
Kaikilla välilevyrappeumat eivät oireile, mutta ne voivat olla joskus kovin hankalia ja pitkäaikaista kipua aiheuttavia.
Ryynänen kertoo, että magneettikuvauksissa lähes kaikkien selkärangasta voidaan tehdä rappeumatyyppisiä löydöksiä. Yksi syy on se, että me kaikki vanhenemme. Lisäksi asiaan vaikuttavat geneettiset asiat sekä jotkin elämäntapoihin ja kuormitukseen liittyvät syyt.
Lue myös: Lihasjumi vai vakava vaiva? Selkäasiantuntija avaa kolme myyttiä selkäkivusta
Spontaani taipumus parantua on hyvä
Pitkittyvästä kivusta puhutaan, kun kolotus on kestänyt kuusi viikkoa. Pitkittynyt kipu puolestaan kestää yli 12 viikkoa.
Yleensä selkäkipu menee ajan kanssa ohi. Ryynänen kertoo, että 90 prosenttia paranee itsestään ensimmäisen kuuden viikon aikana. Väestötutkimuksissa on havaittu, että 4–6 viikon kohdalla 90 prosenttia kivusta menee ohi.
– Spontaani taipumus parantua on hyvä, Ryynänen kertoo.
– Yhdellä viidesosalla kipu pitkittyy, ja silloin kannattaa tutkia tarkemmin asiaa.
Kipuhypnoosi tuo Pasille hetken helpotuksen. Juttu jatkuu videon alla.
7:31
Mikä auttaa selkäkipuun? Kokeile lääkärin ensihoitovinkkiä
Äkilliseen selkäkipuun Ryynänen antaa vinkin, joka voi yllättää.
– Etsi asento, jossa kipu ei tunnu, ja hengitä syvään.
Juju on siinä, että syvä hengitys rauhoittaa kehoa ja tekee selkärankaan pientä liikettä, joka saattaa auttaa laukaisemaan lihasjännityksen.
Rauhoittuminen ja rentoutuminen tekevät hyvää siksi, että kroppa voi mennä jännityksen myötä vielä enemmän lukkoon.
Lue myös: Alaselkäkipua voi ehkäistä edullisella ja hyvin yksinkertaisella keinolla
Särkylääkkeellä takaisin liikkeelle
Särkylääkettä saa ja kannattaakin ottaa, jos se helpottaa liikkeelle lähtöä, mikä puolestaan saa palautumisen käyntiin. Liike on lääke selkävaivoihin eikä selkä lepäämällä parane.
– Sen takia arjen toimintoihin palaaminen on ensisijainen näkökulma.
Muutaman päivän voi kotona katsella särkylääkkeen voimin, miten selkä voi. Jos kipu vaivaa vielä viikon jälkeen, kannattaa kääntyä fysioterapeutin tai lääkärin puoleen.
– Jos koet pärjääväsi kivun kanssa, voit odotella. Harvoin siellä on mitään kovin vakavaa paikallisen selkäkivun taustalla.
Kiireellinen hoito on paikallaan, jos selkäkipu tuntuu sietämättömältä tai siihen liittyy kuumetta, vatsakipua, rakon ja suolen toiminnan häiriöitä, alaraajojen lihasvoiman heikkenemistä tai yleistilan heikkenemistä, kertoo Terveyskirjasto.
– Sellaista jotain tosi dramaattista, Ryynänen kuvailee.
Pahanlaatuisissa kasvaimissa tai muissa vakavissa tapauksissa kipu on huomattavasti voimakkaampaa. Ibuprofeeni ei sellaiseen auta.
Älä välttele kipua
Ihminen saattaa alkaa vältellä tiettyjä liikkeitä tai asentoja kivun pelossa. Kivun välttely saattaa kuitenkin ylläpitää kipua pidempään, vaikka mitään vakavampaa ei olisi taustalla.
Ryynänen korostaa, että hänen tarkoituksenaan ei ole väheksyä kipua, sillä se voi olla hyvin tuskallinen kokemus.
Jos tuntuu, että särkylääkkeen avulla pääsee liikkeelle, niin kannattaa tehdä. Toki ei kannata sortua älyttömyyksiin.
– Pikkuisen saa tuntua ja harjoituksen jälkeen voi olla vähän kipujakin, mutta ei tietenkään niin, että aina on piesty olo ja että käyttää aina suurinta kipulääkeannosta harjoitusten jälkeen.
Ryynänen muistuttaa, että ibuprofeeni tai muukaan särkylääke ei paranna mitään. Oireilun syy kannattaa selvittää.
Lue myös: Ryhti kuntoon kuminauhajumpalla – nappaa haltuun helpot liikkeet
Apua fysioterapiasta
Fysioterapia auttaa selkäpotilasta. Fysioterapiassa voidaan selvitellä kipuoireen syitä sekä sitä, miten selkä saadaan uudestaan siihen kuntoon, että kivun takia mahdottomalta tuntuvat liikkeet, kuten kumarrukset, onnistuvat. Voidaan myös etsiä kivuttomia asentoja ja tarkastella rangan liikkuvuutta.
Venyttelystä ei välttämättä ole selkäpotilaalle hyötyä vaan sen hyödyllisyys riippuu kudostyypistä ja selän rakenteesta. Toisaalta jos ihminen on hyvin jäykkä, liikkuvuutta parantamalla päästään eteenpäin.
– Ei myöskään ole mitään tiettyä venytystä, jota tekemällä ehdottomasti saataisiin selkä kuntoon.
Toipumisen kannalta olisi tärkeää, että voitaisiin tarkastella työssä jatkamisen edellytyksiä esimerkiksi työfysioterapeutin tai lääkärin kanssa.
Hauskaa saa pitää, vaikka selkä on kipeä
Joskus selkäkipuun määrätään eripituisia sairauslomia. Onko sallittua mennä vaikka keikalle, jos on saanut töistä sairauslomaa?
Ryynänen kertoo, että sairausloman aikana ei tarvitse olla kotona, vaan on esimerkiksi sallittua lähteä pitämään hauskaa kaverien kanssa. Kavereiden tapaaminen tai hyvä musiikki keikalla voi auttaa siirtämään ajatuksia kivusta muualle ja tukea pysymistä kiinni normaalissa elämässä.
– Kipuoireen kanssa on hirveän tärkeää, että löytää hyvän mielen lähteitä.
Alkoholin nauttimista kannattaa tosin harkita.
– Vaikka alkoholi saattaa potilaasta tuntua hyvältä lääkkeeltä, se ei sitä ole, koska muun muassa ahdistuneisuus ja kipu voivat seuraavana päivänä lisääntyä.
Ryynänen jää kuitenkin pohtimaan selkäpotilaan toimintakykyä tällaisessa tilanteessa. Selkäkivussa yleensä tilapäisellä työn muokkauksella saadaan karsittua pois tehtävät, joissa selkäoireet pahenevat.
– Jos vointi on sellainen, että pystyy koko illan mittaiseen toimintaan, olisiko työkykyäkin jäljellä muokattuun tai osa-aikaiseen työhön, hän miettii.
Katso myös: Horjuuko askel? Nämä helpot liikkeet kehittävät tasapainoa
3:24
Lue myös: Kärsitkö selkäkivusta? Vältä näitä liikkeitä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaiset lähteet: Selkäliitto, Terveyskirjasto