Hyviä uutisia nettipelaamisen vaikutuksesta sosiaalisuuteen – tutkija kertoo, missä vaiheessa peleihin "liittyy ehdottomasti riskejä"

6:26
KATSO HAASTATTELU: Uutta tietoa pelaamisen vaikutuksista sosiaalisuuteen.

Uutisaamussa vieraillut väitöskirjatutkija Valtteri Wikström kertoi, millaisia vaikutuksia nettipelaamisella on sosiaalisuuteen.

Suomalaistutkimuksessa selvisi, että pelaamisen kautta vuorovaikutuksessa olevien ihmisten aivot tahdistuvat ilman fyysistä läsnäoloa. Yhteen hiileen puhaltaminen saa siis ihmiset kirjaimellisesti samalle aaltopituudelle.

Aivojen välinen hermostollinen tahdistuminen on yhdistetty empatiaan ja tiimityöhön kasvokkain tapahtuvissa kohtaamisissa. Nyt samoja mekanismeja on löydetty myös etänä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.

– Meidän kokeessa osallistujat pelasivat yhdessä peliä, jossa ohjataan yhdessä kilpa-autoa radalla ja toinen kääntää autoa ja toinen kaasuttaa sitä. Tässä tilanteessa pysyttiin havaitsemaan, että tämä tahdistuminen tapahtuu myös siellä tietokoneen välityksellä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, Wikström avaa tutkimusasetelmaa.

Samalla aaltopituudelle pääseminen vaikutti myös tehtävässä suoriutumiseen.

Vuorovaikutusta voisi lisätä myös etätyössä

Tosielämän ympäristöissä vuorovaikutustilanteet ovat kuitenkin erilaisia kuin netissä. Wikström näkee, että kasvokkaisista kohtaamisista voisi tuoda peleihin elementtejä, jotka tekisivät niistä sosiaalisesti rikkaampia ja yhteistyötä paremmin palvelevia.

Tutkimustyö aiheesta on vielä lapsenkengissään. Wikströmin mukaan todella suorat palautteet, kuten liike ja rytmiset elementit voisivat mahdollisesti olla hyödyllisiä. Etänä vuorovaikutuksessa olevat voisivat esimerkiksi kuunnella samaan aikaan samaa musiikkia.

Nettipelien lisäksi vuorovaikutusta edistävistä tekijöistä voisi olla hyötyä esimerkiksi etätyössä tai -opiskelussa.

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

– Ehkä siihen Teams-palaveriin voi lisätä jotain seikkoja, jotka tuovat lisää informaatiota: mihin me katsotaan, kehen me kiinnitetään huomiota siinä tai sitten jopa voisi pelata siinä välissä. Voisi olla tällaisia tiimiytymisharjoituksia, jotka tapahtuu pelin kautta, Wikström visioi.

Voiko väkivaltainen peli lisätä empatiaa?

Tuoreet löydökset perustuvat tiivistä yhteistyötä vaativaan autopeliin. Wikström pitää kuitenkin mahdollisena, että vähäisempääkin sosiaalista vuorovaikutusta vaativilla peleillä voi olla samanlainen tiimiytymistä ja empatiaa edistävä vaikutus aivoihin.

Peleissä on toki muitakin elementtejä kuin vuorovaikutus. Voiko esimerkiksi väkivaltainen räiskintäpeli kehittää empatiaa?

– Ainakin voisi kuvitella, että jos sitä pelataan tiimeissä, että on joukkuepeli kyseessä, kyllähän siinä syntyy yhteenkuuluvuutta oman tiimin kanssa, Wikström sanoo.

Toki väkivaltainen peli voi kehittää myös muuta ajattelua ja aiheuttaa vähemmän positiivisia tunteita esimerkiksi vastakkaista tiimiä kohtaan, Wikström huomauttaa.

Väkivaltapelit ja pelaaminen ylipäätään saattavat mielikuvissa yhdistyä sosiaalisiin taitoihin lähinnä negatiivisessa mielessä. Wikströmin mukaan pelaamisen vaarat sosiaalisuudelle kytkeytyvät kokonaisuuteen. Ei ole hyväksi, jos ihminen on ruudun ääressä päivät pitkät eikä kohtaa muita kasvokkain.

– Siihen liittyy ehdottomasti riskejä, Wikström sanoo.

Alla olevalla psykologi kertoo, montako tuntia pelaamista päivässä on "normaalia".

1:50
Digipelirajaton-toiminnan päällikkö ja psykologi Terhi Mustonen kertoo, mikä on sopiva määrä ruutuaikaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja