Jatkuva etänä työskentely voi kuormittaa ihmistä, työpaikalla tapahtuvat vapaamuotoiset kohtaamiset kun tukevat hyvinvointia. Uutisaamussa vierailleet Työterveyslaitoksen asiantuntijat kertoivat, miten yritykset voivat tukea työntekijöitään "uudessa normaalissa".
Korona osittain pakotti yhä useammat ihmiset toimistolta etätöihin. Pelon hälvettyä ja rajoitusten poistuttua monessa yrityksessä ollaan siirtymävaiheessa, jossa pohditaan, mitä hyviä ja huonoja puolia niin etänä kuin toimistolla tehtävään työhön liittyy.
Lue myös: Kyselytutkimus selvitti nuorten odotuksia työelämästä: Kolmannes pelkää työelämän olevan liian raskasta
Työterveyslaitos on tutkinut työn kuormittavuutta ja etätyötä. Tutkija Janne Kaltiaisen mukaan tietyt syyt ajavat ihmisiä etätöihin. Mitä myönteisemmäksi ihminen arvioi työnsä ja työhyvinvointinsa, sitä paremmin toimistolla tehty lähityö hänelle maistuu. Etätyötä sen sijaan suosivat eniten kuormittuneet ja uupuneet työntekijät.
– Herää ajatus, onko jossain tapauksissa etätyö mahdollisesti keino hallita työn kokonaiskuormitusta tai suojella omaa työhyvinvointia, Kaltiainen pohtii.
Etätyöhön liittyy toki monia hyviä puolia, kuten arjen joustavuutta sekä työmatkoihin kuluvan ajan ja rahan säästymistä. Haasteet sen sijaan liittyvät yksin olemiseen sekä vapaamuotoisten kohtaamisten puuttumiseen. Osalla työmäärä on kasvanut ja taukojen puutteen vuoksi työ on muuttunut intensiivisemmäksi.
Lue myös: Tunnetko tällaisen henkilön? Asiantuntija huolissaan nykytilanteessa: "Pyrkisin kaikin keinoin löytämään yhteyden"
Etätyö haastaa johtamisen
Vaikka viihtyisi omissa oloissaan ja saisi hommat hoidettua kotoa käsin, alkaa tilanne pitkittyessään todennäköisesti kuormittaa ja rasittaa ihmistä. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki peräänkuuluttaa hyvää henkilöstöjohtamista, jotta töitä jaksetaan tehdä jatkossakin.
Videolla kerrotaan, onko etätyö hyvä diili yritykselle ja miten etätyö muuttaa johtamista. Juttu jatkuu videon alla.
1:35
Organisaatio voi tukea työntekijöidensä hyvinvointia työoloihin panostamalla. Reilu kohtelu, kannustaminen, arvostuksen osoittaminen, järkevät vaatimukset sekä työmäärän pitäminen kohtuullisena motivoivat tutkimuksen perusteella ihmisiä palaamaan toimistolle.
Paluuta menneisyyteen ja jokapäiväiseen lähityöhön ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Tämä haastaa johtamista vaatien jatkuvaa kehittämistä vastaisuudessakin.
– Kyllä minun näkökulmasta ja tutkimusten perusteella näyttää siltä, että työelämä on muuttunut pysyvästi. Ei ole paluuta koronaa edeltävään aikaan. Nyt on otettu askel eteenpäin sosiaalisesti, teknisesti ja tilallisesti, Ruohomäki sanoo.