Mindfulnessilla tarkoitetaan hyväksyvää tietoista läsnäoloa, eli kykyä olla tässä hetkessä. Moinen voi kuulostaa arveluttavalta maallikon korviin, mutta mindfulness-asiantuntija vakuuttaa, että säännöllisillä harjoituksilla voi jopa muuttaa elämäänsä.
Mindfulnessin juuret ovat 70-luvulla Massachusettsin yliopistossa, missä professori Jon Kabat-Zinn alkoi kehittää menetelmää. Mindfulness lainaa tietoisuustaitojen ajatusta buddhalaisesta filosofiasta, mutta kyseessä ei ole uskonnollinen harjoitus tai rentoutumis- ja mielentyhjennysharjoitus. Sen sijaan mindfulnessin keskiössä on tietoinen ja hyväksyvä havainnointi.
Tietoisella ja hyväksyvällä havainnoinnilla tarkoitetaan sitä, että asettuu käsillä olevaan hetkeen jokaisen aistin voimin ja hyväksyy hetken sellaisena kuin se on. Harjoituksen peruspilarit ovat kehomeditaatio, istumameditaatio sekä mindfulness-jooga.
Harjoitteet opettavat aistimaan
Suomeen mindfulnessin toi Center for Mindfulnessin toimitusjohtaja Leena Pennanen. Hän ehdottaa, että mindfulnessia voi ajatella pikemminkin heartfulnessina tai hyväksyvänä tietoisena läsnäolona, jos itse mindfulness-termi tuntuu hankalalta.
Pennanen korostaa, että pelkkä ymmärtäminen ei riitä mindfulnessin harjoittamiseen.
– Aistiminen on aivan eri asia kuin ajatteleminen. Ymmärtäminen ei riitä, vaan pitää tehdä harjoituksia. Vain harjoituksilla mindfulnessista saa todellista hyötyä.
Harjoitteiden hyödyt ovatkin kattavat. Pennanen nimeää pitkän listan.