Suomalaiset odottavat elävänsä pitkään, mutta talouteen liittyvä varautuminen ei pysy toiveiden perässä.
Ihmisten elinajanodote on kasvanut merkittävästi, ja nykyään eletään huomattavasti pidempään kuin aiemmin. Pidentyneen eliniän taustalla ovat parantunut elintaso, lääketieteen kehitys ja paremmat elintavat.
Ihmiset osaavat odottaa pitkää elämää, mutta eivät kuitenkaan osaa varautua siihen taloudellisesti.
– Ihmiset odottavat elävänsä yli kahdeksankymppiseksi, mutta todellisuushan on se, että aika monet elävät vieläkin pidempään, gerontologian professori Anu Sirén kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Sirénin mukaan elinajan piteneminen on tapahtunut nopeasti. Samalla yksilön omasta vastuusta puhuminen on yleistynyt, vaikka tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta.
– Eihän kukaan tiedä, kuinka vanhaksi elää, minkälaisessa kunnossa on, tai minkälaisia hoivatarpeita on. Lisäksi ei tiedetä, minkälainen yhteiskunta on siinä kohtaa, mihin pitää varautua, Sirén muistuttaa.
Lue myös: "Moni ei koe olevansa vanhus" – suomalaiset suhtautuvat ikääntymiseen ristiriitaisesti
Yli puolella vaikeuksia selviytyä perusmenoista
Suomessa eläkejärjestelmä toimii käytännössä niin, että palkansaaja maksaa työeläkemaksua työuransa ajan. Kun ihminen jää eläkkeelle, saa hän ansaitsemaansa eläkettä.
– Eläkejärjestelmä on lakisääteinen turvamme vanhuuden varalta, toimeentulon turva vanhuuden ajalle. Sen järjestelmänä tulisi olla sellainen, joka kannattelee ihmisen perustarpeista selviämisen ja turvaa säällisen elämän, kertoo Eläkeliitto ry:n vanhusasiamies Irene Vuorisalo.
Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Eläkeliitto ry teetti äskettäin tutkimuksen, johon vastasi yli 12 400 ihmistä.
– Se kertoi karua kieltä siitä, miten heikolla kantimilla ollaan, Vuorisalo paljastaa.
36 prosenttia vastaajista arvioi rahojen riittävän sopivasti, mutta yli puolella oli taloudellisia vaikeuksia perusasioissa, kuten asumisessa, ruoassa ja terveydenhuoltomenoissa.
Vuorisalon mukaan keskustelu eläkkeiden leikkaamisesta on lisännyt epävarmuutta ja ahdistusta eläkeläisten keskuudessa.
Lue myös: Vain yksi kymmenestä ikääntyy terveesti – tällainen ruokavalio auttaisi
Syyllistävä puhe
Yhteiskunnassa on ollut puhetta siitä, etteivät eläkeläiset ole osallistuneet säästötalkoisiin.
– Nyt täytyy loppua puhe, että tämä olisi ryhmä, jolta tullaan ottamaan, että he elävät leveästi ja heillä menee hyvin. Tämä mielikuva ei pidä ollenkaan paikkaansa, Vuorisalo kritisoi.
Vuorisalon mukaan Eläkeliitto ry:n tutkimukseen vastanneet kokivat julkisen keskustelun osin ihmisarvoa loukkaavaksi ja syyllistäväksi.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon omavastuuosuuksia on korotettu viimeisen viiden vuoden aikana jopa 50 prosenttia. Kaikki lääkeomavastuuosuuksien korottamiset kohdentuvat juuri yli 65-vuotiaiden väestöryhmiin, Vuorisalo muistuttaa.
Myös asumistuen leikkaukset ovat hänen mukaansa heikentäneet eläkeläisten toimeentuloa.
Vuorisalo toivoo, että eläkeläisiä syyllistävä puhe loppuisi yhteiskunnallisesta keskustelusta.
– Julkisuudessa tehdään valtavia heittoja, jotka ovat aiheuttaneet eläkeläisille katkeamispisteen, Vuorisalo toteaa.