Huippupelaaja jyrättiin tajuttomaksi EM-kisoissa – suomalainen neurokirurgi arvostelee tärskyä seuranneita tapahtumia: "Ei noin"

3:50
Tulosruudussa ennakoitiin Huuhkajien keskiviikkoista Venäjä-ottelua ja raportoitiin tiistaisen Ranska-Saksa-ottelun tapahtumista.

Ranskalaispuolustaja Benjamin Pavardin päävamma säikäytti jalkapallon EM-kisojen huippuottelussa Saksaa vastaan tiistai-iltana. Neurokirurgian erikoislääkäri Teemu Luoto hämmästelee sitä, miten helposti Pavard sai jatkaa kamppailua. 

Puskupalloa tavoitellut Pavard retkahti velttona kentän pintaan, kun Saksan Robin Gosensin yltiömäinen tilanteeseen tulo yllätti hänet. Pavard sai kovan iskun päähänsä Gosensin lonkasta. 

– Olin tajuttomana 10–15 sekunnin ajan. Sen jälkeen kaikki oli ihan hyvin, Pavard totesi pelin jälkeen. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Se, että Pavard päästettiin jatkamaan ottelua, herätti suurta huolta varsinkin sosiaalisen median puolella. Samaa ihmetteli myös erikoislääkäri Teemu Luoto, joka luonnehti tärskyä "kunnon iskuksi".  

– Häneltä meni taju, ja sitten hän meni velttona suoraan kenttään. Näkemykseni mukaan pelaaja olisi pitänyt ottaa hetkeksi sivuun ja arvioida hänet kunnolla, miten siinä on käynyt. Ei noin, että vähän vettä niskaan ja takaisin peliin. Se oli liian köykäinen arviointi, Luoto arvioi MTV Urheilulle. 

– Olin vähän yllättänyt, että hän pääsi jatkamaan peliä suoraan siitä. (Kansainvälisen jalkapalloliiton) Fifan ja (Euroopan jalkapalloliiton) Uefan tapahtumissa on kuitenkin ollut puhetta siitä, että pelaajat pitäisi arvioida kunnolla tärskyjen jälkeen, eikä pitäisi löysätä sitä kynnystä päästä takaisin peliin. 

Tällaisissa tilanteissa käydään kovaa vääntöä kentän laidalla. 

– Lääkärillä on iso vastuu, mutta siinä on myös valmentajalta aika iso painostus tilanteeseen. Valmentaja vastaa kilpailullisesta otteesta ja lääkäri taas terveydestä. Siinä on vähän ristiriitaa, jos kyseessä on hyvä pelaaja, ja lääkäri katsoo, että hänet pitäisi ottaa pois kentältä, mutta hänellä ei ole kouriintuntuvaa ja konkreettista syytä, miksi pelaaja ei voi jatkaa. Tällainen voi olla esimerkiksi murtuma. Jos pelaaja siinä juttelee ja on oma itsensä tärskyn jälkeen, niin siinä on vaikea perustella valmentajalle, ettei ole mahdollista jatkaa peliä. (Lääkäri) on siinä ristitulessa, Luoto huomauttaa ja lisää, että pelaajankin suunnalta voi tulla painostusta. 

– Toisaalta lääkärikin edustaa joukkuetta, joka haluaa menestyä. Arvomaailmat eivät siinä täysin kohtaa. 

Eikö lääkäri tee kuitenkin lopullisen päätöksen?

– Käsittääkseni se on hieman joukkuekohtaista, että kenellä on se viimeinen sana. Mutta periaatteessa lääkärillä pitäisi olla se viimeinen sana lääketieteellisissä asioissa. 

"Toipuminen kestää pidempään"

Terveysasiat ovat olleet EM-kisoissa muutenkin tapetilla tanskalaistähti Christian Eriksenin Suomi-ottelussa kokeman dramaattisen sydänpysähdyksen seurauksena. 

Voiko Pavardin kokeman tärskyn kaltaisesta iskusta seurata jotain välittömiä tai pidemmän aikavälin oireita?

– Totta kai tuollaisessa tärkyssä voi tulla joku pieni verenpurkauma aivoihin, mikä voi kasvaa ihan lähiminuutteina tai -tunteina. Harvoin tuollaisista tulee isompaa aivovammaa, sillä silloin on huonovointisempi heti alkuiskusta. Lähinnä siinä on se, että aivotärähdyksen jälkeen ei yleensä ole ihan täysin toimintakykyinen. Reaktioajat ovat hitaampia, hoksottimet pelaavat vähän hitaammin. Silloin on alttiimpi tekemään virheitä, ja tietysti altistaa itsensä myös uusille vammoille, jopa pahemmalle vammalle, kun menee huonosti tilanteisiin. 

– On siitäkin näyttöä, että jos aivotärähdyksen jälkeen pelataan peli loppuun väkisin, niin toipuminenkin kestää pidempään. Mutta jos tärskyn jälkeen ei tule uusia vammoja, niin sellaista ajatusta ei ole, että pelin jatkaminen tekisi pysyvän vaurion aivoihin.   

Luoto peräänkuuluttaa nykyistä tarkempaa arviointia jalkapallon törmäystilanteissa. 

– Olisi se parempi, että voitaisiin tehdä väliaikaisia vaihtoja arvioinnin ajaksi, kuten esimerkiksi rugbyssa. Se toisi rauhaa arviointiin, eikä pelaajallekaan tulisi sitä yhden suunnan lippua, että joko jatkat tai lähdet kentältä kokonaan pois. 

Voisiko se parantaa tilannetta, että arvioinnin hoitaisi ulkopuolinen taho, jolloin joukkueen sisäinen ristiveto ei riskeeraisi pelaajan terveyttä?

– Esimerkiksi NHL:ssä on tarkkailijoita, jotka monitoroivat erilaisia kontaktitilanteita ja antavat eteenpäin viestiä, että tällainen tilanne pitää tsekata. Se toisi objektiivisuutta enemmän. Tässä tietysti pelätään, että se toisi liikaa häsläystä siihen, että millaisia tärskyjä tutkittaisiin. Mihin se kynnys määritellään? Tilanteiden tunnistaminenkin on vaikeaa, vaikka kamerakulmia on paljon.

– Pelaajien terveysturvan kannalta se olisi totta kai hyvä, että tilanteita arvioisi ulkopuolinen, jolla ei ole kilpailupainetta mukana. Se toisi tähän järkevyyttä, Luoto summaa. 

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja