Huippupelaaja jyrättiin tajuttomaksi EM-kisoissa – suomalainen neurokirurgi arvostelee tärskyä seuranneita tapahtumia: "Ei noin"

– Olin vähän yllättänyt, että hän pääsi jatkamaan peliä suoraan siitä. (Kansainvälisen jalkapalloliiton) Fifan ja (Euroopan jalkapalloliiton) Uefan tapahtumissa on kuitenkin ollut puhetta siitä, että pelaajat pitäisi arvioida kunnolla tärskyjen jälkeen, eikä pitäisi löysätä sitä kynnystä päästä takaisin peliin. 

LUE MYÖS: EM-kisoissa nähtiin uskomaton vaaratilanne – stadionille rysäytti yhtäkkiä korkeuksista hallinnan menettänyt mies

Tällaisissa tilanteissa käydään kovaa vääntöä kentän laidalla. 

– Lääkärillä on iso vastuu, mutta siinä on myös valmentajalta aika iso painostus tilanteeseen. Valmentaja vastaa kilpailullisesta otteesta ja lääkäri taas terveydestä. Siinä on vähän ristiriitaa, jos kyseessä on hyvä pelaaja, ja lääkäri katsoo, että hänet pitäisi ottaa pois kentältä, mutta hänellä ei ole kouriintuntuvaa ja konkreettista syytä, miksi pelaaja ei voi jatkaa. Tällainen voi olla esimerkiksi murtuma. Jos pelaaja siinä juttelee ja on oma itsensä tärskyn jälkeen, niin siinä on vaikea perustella valmentajalle, ettei ole mahdollista jatkaa peliä. (Lääkäri) on siinä ristitulessa, Luoto huomauttaa ja lisää, että pelaajankin suunnalta voi tulla painostusta. 

– Toisaalta lääkärikin edustaa joukkuetta, joka haluaa menestyä. Arvomaailmat eivät siinä täysin kohtaa. 

Eikö lääkäri tee kuitenkin lopullisen päätöksen?

– Käsittääkseni se on hieman joukkuekohtaista, että kenellä on se viimeinen sana. Mutta periaatteessa lääkärillä pitäisi olla se viimeinen sana lääketieteellisissä asioissa. 

"Toipuminen kestää pidempään"

Lääkäri arvioi Benjamin Pavardin pelikuntoiseksi kovan tärskyn jälkeen.2021 Getty Images

Terveysasiat ovat olleet EM-kisoissa muutenkin tapetilla tanskalaistähti Christian Eriksenin Suomi-ottelussa kokeman dramaattisen sydänpysähdyksen seurauksena. 

Voiko Pavardin kokeman tärskyn kaltaisesta iskusta seurata jotain välittömiä tai pidemmän aikavälin oireita?

– Totta kai tuollaisessa tärkyssä voi tulla joku pieni verenpurkauma aivoihin, mikä voi kasvaa ihan lähiminuutteina tai -tunteina. Harvoin tuollaisista tulee isompaa aivovammaa, sillä silloin on huonovointisempi heti alkuiskusta. Lähinnä siinä on se, että aivotärähdyksen jälkeen ei yleensä ole ihan täysin toimintakykyinen. Reaktioajat ovat hitaampia, hoksottimet pelaavat vähän hitaammin. Silloin on alttiimpi tekemään virheitä, ja tietysti altistaa itsensä myös uusille vammoille, jopa pahemmalle vammalle, kun menee huonosti tilanteisiin. 

– On siitäkin näyttöä, että jos aivotärähdyksen jälkeen pelataan peli loppuun väkisin, niin toipuminenkin kestää pidempään. Mutta jos tärskyn jälkeen ei tule uusia vammoja, niin sellaista ajatusta ei ole, että pelin jatkaminen tekisi pysyvän vaurion aivoihin.   

LUE MYÖS: Cristiano Ronaldon tempauksella kalliit seuraukset – yhtiön arvo romahti 3,3 miljardilla eurolla

Luoto peräänkuuluttaa nykyistä tarkempaa arviointia jalkapallon törmäystilanteissa. 

– Olisi se parempi, että voitaisiin tehdä väliaikaisia vaihtoja arvioinnin ajaksi, kuten esimerkiksi rugbyssa. Se toisi rauhaa arviointiin, eikä pelaajallekaan tulisi sitä yhden suunnan lippua, että joko jatkat tai lähdet kentältä kokonaan pois. 

Voisiko se parantaa tilannetta, että arvioinnin hoitaisi ulkopuolinen taho, jolloin joukkueen sisäinen ristiveto ei riskeeraisi pelaajan terveyttä?

– Esimerkiksi NHL:ssä on tarkkailijoita, jotka monitoroivat erilaisia kontaktitilanteita ja antavat eteenpäin viestiä, että tällainen tilanne pitää tsekata. Se toisi objektiivisuutta enemmän. Tässä tietysti pelätään, että se toisi liikaa häsläystä siihen, että millaisia tärskyjä tutkittaisiin. Mihin se kynnys määritellään? Tilanteiden tunnistaminenkin on vaikeaa, vaikka kamerakulmia on paljon.

– Pelaajien terveysturvan kannalta se olisi totta kai hyvä, että tilanteita arvioisi ulkopuolinen, jolla ei ole kilpailupainetta mukana. Se toisi tähän järkevyyttä, Luoto summaa.