Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar on huolissaan koulujen kaaoksesta: "Jos inkluusioon ei saada lisäresursseja, se jää kauniiksi ajatukseksi"

Opettajat antoivat kyselyssä karun arvion inkluusiosta 8:26
Opettajat antoivat kyselyssä karun arvion inkluusiosta – Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar on huolissaan koulujen kaaoksesta

Kaunis ajatus, mutta ei toimi käytännössä, kuvailevat koulujen inkluusiota MTV Uutisten kyselyyn vastanneet luokanopettajat. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar on huolissaan inkluusion luokkiin tuomasta kaaoksesta.

Kuluvan syksyn kuuma puheenaihe kouluissa on ollut inkluusio. 

Sen tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaista opetusta riippumatta siitä, onko heillä henkilökohtaisia haasteita. 

Käytännössä koululuokilla on yhä enemmän sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Ennen oli olemassa erityis- tai tarkkailuluokkia, mutta inkluusion myötä luokitteluista on haluttu eroon. 

Opettajat: Suuri virhe

Inkluusio on pyritty Suomen kouluissa jo vuosituhannen ajan, mutta miten se toimii tällä hetkellä?

MTV Uutisten kyselyn mukaan inkluusion tavoitteleminen kouluissa on osoittautunut virheeksi. Tätä mieltä oli kyselyyn vastanneista 313 luokanopettajasta suurin osa.

Opettajien ammattijärjestö OAJ on tuonut esiin inkluusioon liittyviä ongelmia jo vuosien ajan. Suurimpana ongelmana on OAJ:n mukaan, että rahaa tuen järjestämiseen tavallisilla luokilla ei ole tarpeeksi.

Samaa mieltä on Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar. Hän on huolissaan inkluusion luokkiin tuomasta kaaoksesta.

Razmyar on tutustunut tilanteeseen runsaan vuoden aikana helsinkiläiskouluissa ja keskustellut asiasta henkilökunnan kanssa.

– Haasteet kasautuvat tietyille alueille, ja myös erityistuen tarve on näissä kouluissa muita suurempi. Toivon, että inkluusiota ja segregaatiota (alueellista eriytymistä) ilmiöinä ei kuitenkaan sotketa, koska ne ovat kaksi eri asiaa, Razmyar toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa. 

Razmyar ei periaatteessa vastusta inkluusiota, päinvastoin: hänen mukaansa sitä pitää tavoitella.

– Se on lapsen ja nuoren edun mukainen. Mutta jos me emme tue sitä tarpeeksi paljon resursseilla, emme voi olettaa, että inkluusio sellaisenaan toteutuu, vaan se jää kauniiksi ajatukseksi. 

MTV:n kyselyn tulos yllätti

MTV:n kyselyssä 96,2 % opettajista sanoi, että oppilaiden lakisääteinen oikeus saada riittävästi tukea oppimiseen ei toteudu tällä hetkellä.

Razmyar on yllättynyt tuloksesta.

– Olen (kuitenkin) kouluja kiertäessäni kuullut itse tämän hätähuudon ja halusin sanoa sen ääneen. Mutta tietenkin, kun noin suuri osa meidän opettajistamme kokee noin, emme pääse siihen tavoitteeseen, että jokaisella lapsella olisi hyvä koulu opiskella ja opettajalla olisi työpaikkana hyvä koulu. 

Razmyar toivoo aitoa vuorovaikutusta asian parantamiseksi. Hän vaatii myös lisäresursseja inkluusion toteuttamiseen.

– Toivon, että asiaa ei pallotella vain valtion ja koulutuksen järjestäjien välillä, koska ratkaisut ovat yhteisiä, Razmyar toteaa.

– Lainsäädäntöä täytyy päivittää, mutta totta kai pitää myös resursseja lisätä. 

Lue myös:

    Uusimmat