Inkluusion tavoitteleminen kouluissa on osoittautunut virheeksi, sanovat sadat MTV Uutisten kyselyyn vastanneet luokanopettajat.
Kaunis ajatus, mutta ei toimi käytännössä. Näin koulujen inkluusiota kuvailevat useat MTV Uutisten kyselyyn vastanneet luokanopettajat.
– Ajatus inkluusiosta on tietenkin aivan ihana – tasavertainen koulu ja yhdenvertainen oppiminen kaikille. Mutta se ei minun mielestäni ainakaan toteudu, sanoo helsinkiläisen Käpylän peruskoulun opettaja Mira Tanninen.
Inkluusion tavoitteena on taata oppilaille mahdollisuus opiskella tavallisilla luokilla erityisluokkien sijasta. Inkluusion periaate omaksuttiin kouluissa vuoden 2011 lakiuudistuksessa, minkä jälkeen erityisluokkien ja -koulujen määrä on vähentynyt.
Opettajien ammattijärjestö OAJ on tuonut esille inkluusioon liittyviä ongelmia vuosien ajan. Suurimpana ongelmana on, että rahaa tuen järjestämiseen tavallisilla luokilla ei ole tarpeeksi.
– Nykyisin luokissa on todella paljon erityisoppilaita tai tehostetun tuen oppilaita, jotka käytännössä eivät valitettavasti saa sellaista tukea, mitä he oikeasti tarvitsisivat.
– Ollaan menossa koko ajan huolestuttavampaan suuntaan. Nyt viimeistään pitäisi herätä, ja tehdä jotain, Tanninen kuvailee.
Moni kyselyyn vastannut kertoo inkluusion ongelmista
Myös MTV Uutisten kyselyssä koulujen inkluusio saa tylyn vastaanoton.
Kyselyyn vastanneista 313 luokanopettajasta suurin osa on sitä mieltä, että inkluusion tavoitteleminen kouluissa on osoittautunut virheeksi.
Suurin osa kyselyyn vastanneista luokanopettajista sanoo, että inkluusion tavoitteleminen on heikentänyt oppilaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea.
Kyselyyn vastanneista valtaosa sanoo, että erityisluokkia ei tällä hetkellä ole riittävästi, eikä oppilaiden lakisääteinen oikeus saada riittävästi tukea toteudu tällä hetkellä.
Kysely lähetettiin noin kolmelle tuhannelle luokanopettajalle. Yhteensä Suomessa on noin 16 000 luokanopettajaa.
Moni kyselyyn vastanneista opettajista kuitenkin korostaa, että jokaisella oppilaalla on oltava oikeus opiskella omassa lähikoulussaan.
– Tavoittelemista pitää jatkaa päämäärätietoisesti edelleenkin. Omasta lähikoulusta on tehtävä turvallinen ja joustava oppimispaikka ihan jokaiselle oppilaalle, eräs kyselyyn vastannut opettaja kuvailee.
Osassa kouluja inkluusion toteuttaminen on onnistunut.
– Ikävää, että julkisuudessa kerrotaan vain niistä esimerkeistä, jotka eivät toimi. Minulla on monen vuoden kokemus erinomaisesti toimivasta inklusiivisesta koulusta, jossa erilaiset oppilaat oppivat yhdessä. Resurssit ovat erinomaiset ja aikuisten asenne sekä ammattitaito kohdallaan, eräs kyselyyn vastanneista opettajista kirjoittaa.
Osa kunnista käyttänyt inkluusiota säästökeinona
Opetusministeri Li Anderssonin mielestä ongelmana ei ole inkluusion tavoitteleminen vaan se, että osa kunnista on käyttänyt inkluusiota säästökeinona.
– Itse en ajattele, että inkluusio on ollut virhe. Mielestäni on vanhanaikaista ajatella, että vammaiset tai tukea tarvitsevat oppilaat pitäisi laittaa erillisiin kouluihin tai luokille.
– Suurin haaste on, että meillä ei ole riittävästi välineitä ohjata kuntia siinä, miten ne käyttävät rahaa. Jos kunnat haluavat säästää opetuksesta, tai käyttää inkluusiota säästökeinona, niin meillä on ollut aika vähän keinoja puuttua siihen.
Andersson toivookin lisää keinoja ohjata kuntien rahankäyttöä oppimisen tuen osalta. Andersson muistuttaa, että nykyhallitus on lisännyt perusopetuksen pysyvää rahoitusta noin 300 miljoonalla eurolla.
– Kuntatasolla säästäminen on liian usein tarkoittanut, että säästöpäätöksiä on tehty oppimisen tuen kustannukselle. Olemme aloittaneet asiantuntijaselvityksen siitä, mitä tälle lainsäädännölle pitäisi tehdä.
Eräs vaihtoehto olisi Anderssonin mukaan esimerkiksi erityisopettajamitoitus.
– Olen valmis tarkastelemaan kaikkia mahdollisia esityksiä oppimisen tuen järjestelmän vahvistamiseksi.