Hannes-myrsky menee Ilmatieteen laitoksen mukaan vahingontorjuntatehtävien ja sähkökatkojen määrän perusteella myrskyjen kärkipäähän.
Viikonloppuna suuressa osassa maata vaikuttanut Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen pahimmista matalapainemyrskyistä Suomessa, kerrotaan Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa.
Sähköt olivat pahimmillaan poikki samanaikaisesti yli 180 000 asiakkaalta. Pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä kertyi yli kolmetuhatta.
Lue myös: Tuhansia asiakkaita yhä ilman sähköjä, Hannes kaatoi 300 000 kuutiometriä puita – MTV seuraa
Mihin sijoittuu pahamaineinen Tapani-myrsky?
Pelastustoimen tehtävien määrässä Hanneksen edellä ovat vain joulukuun 2011 Tapani ja marraskuun 2001 Janika, jotka molemmat aiheuttivat lähes 6 000 tehtävää.
Tähän asti listan kolmospaikalla on ollut syyskuun 2020 Aila-myrsky, joka nosti vahingontorjuntatehtävien määrän vajaaseen kolmeentuhanteen.
Hannes aiheutti eniten sähkökatkoja tästä syystä
Hannes-myrskyn aiheuttamien samanaikaisten sähkökatkojen määrä on 2020-luvun suurin.
Yli 100 000 samanaikaista katkoa aiheuttaneita myrskyjä on ollut tällä vuosikymmenellä muutamia.
Hannes-myrskyn vaikutukset painottuivat Pohjanlahden rannikon maakuntiin sekä laajemminkin maan länsiosaan.
Myrskytuulen osuminen laajalti melko tiheään asutulle alueelle lisäsi raportoitujen vaikutusten määrää.
– Hannes-myrskyn tuhoja lisäsivät maan lumettomuus ja roudattomuus sekä tilanteen verrattain pitkä kesto ja mahdollisesti myös epätyypillinen kovan tuulen suunta, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Heikki Sinisalo sanoo tiedotteessa.
