MTV Uutiset kysyi Finaviasta, mitä Rovaniemen lentokenttäfiaskosta opittiin.
Rovaniemen lentoasemalla lähes tuhat Hannes-myrskyn takia jumiin jäänyttä matkustajaa odotti vielä maanantaina edelleen lentoa.
MTV Uutisten haastattelema lentoasemaverkoston johtaja Henri Hansson Finaviasta ei muista vastaavaa tilannetta, vaikka on työskennellyt alalla yli 25 vuotta.
– En muista yhtä rajua ja pitkäaikaista säästä johtuvaa lentoliikenteen sääntelyä.
Lue myös: Lentokenttäkaaos ei helpota: Lähes tuhat odottaa yhä lentoa Rovaniemellä
Nujakointia ja torkkumista
Hannes-myrsky aiheutti ongelmia Rovaniemen lisäksi Kittilän, Kuusamon ja Ivalon lentoasemilla. Rovaniemi, Kittilä ja Ivalo olivat kaikki suljettuina neljästä tunnista aina kuuteen ja puoleen tuntiin. Esimerkiksi Rovaniemen lentokentältä peruttiin tai ohjattiin varakentälle parisenkymmentä lentoa.
Rovaniemellä tilanne oli pahin, sillä matkustajat yöpyivät lattialla eikä tappeluiltakaan vältytty.
– Tällaisiin tilanteisiin on hyvä varautua tulevaisuudessa paremmin. Viestintä on tärkeää, jotta asiakkaille saadaan tulevaisuudessa paremmin tietoa siitä, kannattaako lentoasemalle tulla, toteaa Hansson.
Lentojen perumiset ja varakentille ohjaamiset aiheuttivat niin sanotun dominoefektin, joka näkyi kaaoksena ja väentungoksena lentoasemarakennuksen sisällä sunnuntaina.
Hansson kertoo STT:lle, että Rovaniemen lentoaseman liikenteessä on käytössä slot-koordinaatio, joka on käytössä myös esimerkiksi Helsingissä.
– Sillä rajoitetaan liikennettä tiettyyn määrään, jotta lentoaseman kokonaiskapasiteetti pysyy tasapainossa. Kun liikennettä oli sunnuntaina vilkkaasti, niin haasteeksi muodostui se, että lentokentälle saapui runsaasti matkustajia.
Normaalin aikataulutetun liikenteen lisäksi Rovaniemelle saapui myös peruttuja ja muualle ohjattuja lentoja eli matkustajamäärät kentällä olivat normaalista poikkeavia. Hansson kertoo, että lentoasemalle tuli myös sellaisia matkustajia, jotka pyrkivät vain saamaan tietoa lennoistaan. Ihmismäärä kentällä aiheutti silloin haasteita.
– Sitä haastetta on sunnuntaina ratkottu Rovaniemellä. Se on tietenkin valitettavaa ja olen siitä pahoillani.
Hanssonin mukaan tilanne normalisoituu Rovaniemen lentokentällä maanantain aikana.
Kapasiteetti riittää normaalissa tilanteessa
Finavia avasi kaaoksen alettua myös Rovaniemen lentoaseman vanhan terminaalirakennuksen käyttöön väistötilaksi.
– Lentoasemayhtiönä vastaamme kenttäinfrastruktuurin toimimisesta ja turvallisuudesta. Me muiden sidosryhmien kanssa haluamme, että asiakkailla on mahdollisimman turvallinen olo, jos lentoasemalla joudutaan viipymään pitkään. Osa asiakkaista halusi jäädä lentoasemalle.
Väistämättä viikonlopun tapahtumat ovat herättäneet ajatuksen, onko Rovaniemen lentokentän kapasiteetti riittävä.
– Se on riittävä silloin, kun on normaali tilanne. On toinen asia, että minkälaisiin poikkeusolosuhteisiin pitää ja ylipäätänsä voi varautua infrastruktuurin näkökulmasta.
Rovaniemen lentokentälle on Hanssonin mukaan viime kesänä tehty lukuisia toimenpiteitä ja yhtenä niistä oli terminaalien laajentaminen kuluvan vuoden aikana kolmella miljoonalla eurolla.
– Sillä haettiin nimenomaan lisätilaa, jotta jonottaminen tapahtuisi sisätiloissa. Mutta nyt kun tapahtui tämä dominoefekti, niin muutaman tunnin aikana jonot venyivät ulos.
Kauden päätyttyä johtopäätösten aika
Esimerkiksi Rovaniemellä Finavia, lentoyhtiöt, kaupunki ja viranomaiset tekevät Hanssonin mukaan tiivistä yhteistyötä. Hansson kertoo, että Finavia aikoo käydä matkailukauden päätyttyä asiat läpi, kuten tapana on ollut ja sen jälkeen on johtopäätösten aika.
– Yksi keskeinen asia on se, että tietoa pystytään jakamaan asiakkaille.
Hansson huomauttaa, että lentoyhtiöiden olisi pystyttävä jakamaan tietoa siitä, että mikäli lentoa ei ole, niin silloin ei kannata tulla lentoasemalle.
Rovaniemen alueen matkailumarkkinointiin keskittyvän Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kertoo, että viikonlopun tilanne oli haastava, sillä se osui yhteen pääsesonkiin ja yhteen sen kovimmista viikonlopuista.
– Tällaiset poikkeukselliset sään ääri-ilmiöt valitettavasti varmasti toistuvat. Huono talvisää ei yllätä, mutta tuossa laajuudessa myrsky oli ennakoimattoman suuri.
Kärkkäinen kertoo, että viikonlopun majoituskapasiteetti oli Rovaniemellä hyvin pitkälti täynnä.
– On tyypillistä, että meidän käyttöaste on tuohon aikaan yli 90 prosenttia. Uutta kapasiteettia on rakennettu, mutta kyllä se 6 600 vuodepaikkaa on ollut aika täyteen varattu silloin.
Vastuu lentoyhtiöillä ja matkanjärjestäjillä
Mahdolliseen mainehaittaan Kärkkäinen sanoo, että aina tällaiset tilanteet ovat harmillisia.
– Olemme äärimmäisen pahoillaan, että näin tapahtui. Toisaalta sään ilmiöt ovat ennustamattomia.
Sekä Kärkkäisen että Hanssonin viesti on selkeä siitä, kenelle kuuluu vastuu poikkeustilanteissa: lentoyhtiöille ja matkanjärjestäjille.
– Pääsääntöisesti lentoyhtiön tulee informoida siitä, miten asiakkaan tulee toimia, missä vaiheessa matkustus jatkuu, mikä on väliaikaisen majoittumisen muoto tai ratkaisu sille, miten asiakas tulee toimeen sinä aikana. Heillä on erilaisia käytäntöjä ja osa hoitaa hyvin eri tavoin viestintää, Kärkkäinen sanoo ja lisää:
– Tässä tilanteessa ehkä se suurin haaste on ollut se, ettei ole ollut yhtä tiedottavaa tahoa.