Häkämies: Annetaan työpaikkojen päättää, jos järjestösopu ei synny

Paikallisesti sopien

Suomessa on jo kuukausia yritetty sopia työmarkkinajärjestöjen kesken nk. yhteiskuntasopimuksesta. Jo kolmasti on työmarkkinajärjestöt laitettu asialle, tulosta ei ole vielä syntynyt.

Ilmapiiri maassamme on samalla kuumentunut. Rautatientorilla järjestetty mielenosoitus oli kohdistettu maamme hallituksen valmistelemaa kustannuspakettia vastaan. Erityisesti palkansaajia närästää pakkolainsäädännön käyttö.

Moni vannoo sopimisen ja sovun nimiin. Tämä on täysin ymmärrettävää. Kun maan talous ja työllisyys ovat niin huonossa kunnossa, ei vastakkainasetteluun ja riitelyyn olisi varaa.

Siinä missä keskusjärjestöillä on vaikeuksia löytää sopua kustannusten alentamisesta, sopiminen onnistuu usein tätä helpommin yrityksissä. Tätä kutsutaan paikalliseksi sopimiseksi.

Asia on juuri nyt ajankohtainen. Maan hallituksen selvitysmies antoi eilen raportin, jolta pohjalta maan hallitus jatkaa työtään. Keskeinen tavoite on parantaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja parantaa samalla henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Molemmat ovat hyviä ja kannatettavia tavoitteita.

Saksassa paikallinen sopiminen on viety pitkälle ja se on yksi maan kasvavan talouden peruste. Asioista – työajoista ja palkoista – sovitaan pitkälti työpaikoilla. 

Monesti sanotaan, ettei yksi malli sovi kaikille. Totta. Toimialat ovat erilaisia. Toimialojen sisälläkin on hyvin meneviä ja huonosti meneviä yrityksiä.

Itse toimin 90-luvun alussa pk-yrityksessä, jolla meni monien muiden yritysten tavoin huonosti. Sovimme yhdessä henkilöstön kanssa säästöistä mm. kesälomarahojen vaihtamisesta lisävapaisiin ja itse sovin pekkaspäivien vapaaehtoisesta poistamisesta. Näillä toimilla kaikkien työpaikat säilytettiin, toisin kuin siihen aikaan monissa muissa yrityksissä.

Suomi on pieni maa. Meillä olisi hyvät mahdollisuudet olla nopeita ja ketteriä. 

Paikallinen sopiminen vaatii nimensä mukaisesti molemmilta osapuolilta. Kysymys on sopimisesta. Päätettävät asiat ovat lähellä ja konkreettisia. Sopiminen edellyttää luottamusta työnantajien ja työntekijöiden kesken.

Jos sopiminen valtakunnan tasolla on niin hankalaa, viedään päätöksenteko työpaikoille – siellä kyllä osataan.

Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja