EU:n tavoite on, että Ukraina tekee valtaosan asehankinnoista eurooppalaisilta markkinoilta.
EU-komissio esitti keskiviikkona Ukrainalle annettavaksi 90 miljardin euron tukilainaa. Vuosille 2026–2027 tarkoitetulla lainalla on tarkoitus tukea muun muassa Ukrainan puolustustarpeita ja muita menoja.
Lainasta noin 60 miljardia on tarkoitus kohdistaa Ukrainan sotilaalliseen apuun ja noin 30 miljardia yleiseen budjettitukeen.
Ukrainan odotetaan tekevän lainalla puolustushankintoja ennen kaikkea eurooppalaisilta markkinoilta, mutta jos se ei löydä niiltä tarvitsemaansa materiaalia, hankintoja voi tehdä myös muualta.
Muun muassa Ranska on halunnut, että hankinnat tehtäisiin ennen kaikkea eurooppalaisilta markkinoilta. Sen sijaan esimerkiksi Saksa on halunnut pitää ovea auki myös esimerkiksi Yhdysvalloista tehtäviin hankintoihin.
– Suosimme ensin eurooppalaisia, ja jos se ei ole mahdollista, hankintoja voi tehdä muualta, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen summasi tiedotustilaisuudessa.
Ukrainan on maksettava laina takaisin EU:lle vain, mikäli Venäjä maksaisi sille joskus sotakorvauksia.
Venäläisvaroihin pohjautuva laina kaatui
EU-maat päättivät joulukuun huippukokouksessa tukea Ukrainaa yhteisvelalla, kun alkuperäiseksi tukimuodoksi kaavailtu Venäjän jäädytettyihin varoihin pohjautuva sotakorvauslaina kaatui. Sotakorvauslainasta neuvoteltiin koko syksy, mutta asiaa vastusti erityisesti valtaosaa varoista Euroclear-rahoituslaitoksessaan hallinnoiva Belgia. Maa pelkäsi lainasta itselleen mahdollisesti lankeavia taloudellisia ja oikeudellisia riskejä Venäjän vastatoimien vuoksi.