Erovanhempien vuoroasuminen on Suomessa jo lähes yhtä yleistä kuin Ruotsissa – nämä ovat käytännön haasteet

1:02
Oili asunut vanhempien eron jälkeen vuorotellen molempien luona: "Viikko-viikko -systeemi on minulle paras".

Erovanhempien vuoroasuminen on Suomessa jo lähes yhtä yleistä kuin Ruotsissa, usein puhutaan viikko-viikko -systeemistä. Mitkä ovat edut ja miinukset lapsen näkökulmasta? Vanhempi voi omalta osaltaan varmistaa, että vuoroasuminen on lapselle mahdollisimman sujuvaa.

Vuoroasuminen, eli se, että eron jälkeen lapset asuvat vuoroviikoin kummankin vanhemman luona on yhä yleisempi lasten asumismuoto.

Viiden jälkeen -ohjelmassa puitiin eroperheissä yleistyvää asumisen muotoa. Tutkimusten mukaan vuoroin kummankin vanhemman luona asuvat lapset kokevat vähemmän stressiä kuin vain toisen vanhemman luona asuvat lapset. Yleisintä kyseinen asumismuoto on 3–12-vuotiailla lapsilla.

Jotkin arkiset asiat voivat välillä vähän mutkistua, kun reissataan kahden kodin välillä. Esimerkiksi koulukirjat tai harrastukseen tarvittavat välineet saattavat välillä unohtua siihen toiseen kotiin.

Suomessa noin 30 prosenttia erillään asuvien vanhempien lapsista elää vuoroasumismuodossa. Suomessa vuoroasuminen onkin jo lähes yhtä yleistä kuin Ruotsissa, jossa vastaava prosenttiluku on 35 prosenttia.

Yllä olevalla videolla tutustutaan Soiliin, joka on asunut vanhempien eron jälkeen vuorotellen molempien vanhempien luona.

Lähivanhempi ja etävanhempi

Lapsen asuessa kahdessa osoitteessa voi lapsella kuitenkin olla vain yksi kotiosoite. Se kumman vanhemman kotona lapsen osoite on, on yleisesti lapsen lähivanhempi. Toista vanhempaa kutsutaan tällöin etävanhemmaksi.

– Siinä on käytännön probleemeja, Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo toteaa Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.

Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 16.58 alkaen. 

Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös mtv-palvelussa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live

Käytännössä esimerkiksi koulukyyti voidaan järjestää vain siihen osoitteeseen, jossa lapsi on kirjoilla. Tavallisten arkisten ongelmien ja haasteiden lisäksi termit lähivanhempi ja etävanhempi saattavat aiheuttaa eripuraa ja vaikeuksia tottua eron jälkeiseen vanhemmuuteen.

Vuoroasumisessa lähivanhemmalla on oikeus saada elatustukea, mutta myös asumistukea tai toimeentulotukea. Etävanhemmalla ei ole vastaavaa mahdollisuutta.

– Tällöin etävanhempi ei välttämättä pysty hankkimaan sellaista kotia, jossa on tarpeeksi tilaa vuoroasuvalle lapselle tai lapsille, Heikinheimo toteaa.

Heikinheimo on ollut mukana kirjoittamassa opasta Kaksi kotia - Selviytymisopas vuoroasumiseen. Se käsittelee vuoroasumista laajasti nimenomaan lapsen hyvinvoinnin kannalta. Tiivistettynä Heikinheimolla olisi yksi vinkki vuoroasumista suunnitteleville tai vuoroasumisjärjestelyssä jo asuville vanhemmille.

– Tämä tulee suoraan lasten ja nuorten suusta, eli puhukaa siitä toisesta vanhemmasta arvostavasti ja kunnioittavasti. Jos ei siihen kykene, niin olkaa mieluummin hiljaa, Heikinheimo toteaa.

Katso Heikinheimon haastattelu ja vinkit onnistuneeseen vuoroasumiseen kokonaisuudessaan alla olevalta videolta.

7:14

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja