Tutkimus: Runsas ruutuaika voi vaikuttaa pienten lasten kielenkehitykseen – tällainen sanavarasto taaperoilla on

Runsaalla ruutuajalla voi olla vaikutusta lasten kielelliseen kehitykseen.

Ruutuajan ikävistä seurauksista puhutaan paljon ja aihetta on tutkittu runsaasti. Lisääntynyt ruutuaika on yhdistetty tutkimuksissa muun muassa lasten kehityksen viivästymiseen, heikentyneisiin kognitiivisiin taitoihin ja likinäköisyyteen. Erään tutkimuksen mukaan päivittäin useita tunteja ruutujen edessä viettävät taaperot liikkuvat vähemmän esikouluiässä.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toteutetun tuoreen tutkimuksen mukaan runsas ruutuaika saattaa myös haitata pienten lasten kielellistä kehitystä. Tutkimuksessa selvitettiin 1,5-vuotiaiden ja 2-vuotiaiden lasten puheen ja kielellisen ilmaisun kehittymistä. Pohjana käytettiin vanhemmilta saatuja tietoja.

Vanhemmat kuvailivat lapsensa sanavarastoa, sanojen yhdistämistä, puheen ymmärrettävyyttä, sormella osoittamista ja ohjeiden noudattamista, kerrotaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Näin monta sanaa taaperot osasivat

Vuosina 2013–2015 kerätystä aineistosta selvisi, että lasten sanavarasto oli vanhemman arvioimana yleisesti ottaen pienempi kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu. Tutkimustuloksista selvisi myös, että mitä enemmän lapsi ja hänen vanhempansa viettivät aikaa sähköisten medioiden parissa, sitä pienempi lapsen käyttösanasto oli.

Puolitoistavuotiaista lapsista 69 prosentilla oli enintään 20 sanan sanavarasto. 36 prosentilla oli käytössään korkeintaan viisi sanaa.

Kaksivuotiaista 32 prosentilla oli käytössään enintään 40 sanaa, kymmeneksellä oli 40–50 sanan sanavarasto. Luvut ovat pienempiä kuin aiemmissa tutkimuksissa, ja näyttääkin siltä, että lasten sanavarasto saattaa kehittyä aiempaa hitaammin.

– Tämäkin tutkimus viittaa siihen, että lapsen toimintakyvyn kehittymiseen vaikuttaa lapsen ja vanhempien yhteisen tekemisen määrä ja se, mitä tehdään, millä tavoin, ja kuinka usein, sanoo tutkija, apulaisylilääkäri Marja Asikainen Taysin foniatrian poliklinikalta tiedotteessa.

Asikainen kertoo, että myös vanhempien elektronisten laitteiden käytöllä voi olla vaikutusta lapsen kielelliseen kehitykseen.

– Esimerkiksi laitteiden usein toistuva vilkuilu voi kapeuttaa keskustelun ja puuhailun sisältöä lapsen kanssa.

Tutkijoiden mukaan sähköisten medioiden käyttö voi toki olla myös harmitonta tai lapsen toimintakykyä kehittävää, mutta lapsella tulisi olla paljon aikaa muillekin puuhille ja sähköisten välineiden sisältö pitää valitamielekkäästi.

Lapselle kannattaa lukea päivittäin

Taysin tutkimuksessa selvitettiin myös erilaisten taustatietojen yhteyttä puheen kehittymiseen. Huomioon otettiin muun muassa perheen koko, taloudellinen asema sekä lasten ja perheen ajankäyttö tiettyihin asioihin. Päivittäiseen sähköisten medioiden käyttöön laskettiin se aika, joka vietettiin television, toistolaitteiden ja muiden sähköisten laitteiden parissa.

Tutkimuksessa seurattiin niin aikuisten ruutuaikaa kuin sitä aikaa, jolloin laitteet ylipäänsä olivat päällä. Huomioon otettiin myös päivittäinen kuvakirjojen lukeminen lapsen kanssa sekä lapsen nukkumisaika. Eniten vaikutusta havaittiin olevan niin lasten kuin aikuistenkin ruutuajalla, mutta sanavarasto oli pienempi myös niillä lapsilla, joille ei luettu päivittäin.

"Huolta väestötasollakin"

Sähköisten medioiden käytöstä johtuva vähäisempi kielellinen vuorovaikutus voi tutkijoiden mukaan olla erityisen haitallista niille lapsille, joilla kielellinen kehitys on muutenkin haasteellista. Jotta puhe kehittyisi, vaaditaan jokapäiväistä vuorovaikutusta ja sanojen kuulemista. Kenties tulevaisuudessa lapset tarvitsevatkin enemmän kielellisen kehityksen tukea.

– Mobiililaitteiden käytön hurja lisääntyminen noin 10–15 vuoden aikana näkyy kaikkialla, Asikainen sanoo.

– Runsaan käytön vaikutuksista lasten toimintakyvyn kehittymiseen ja hyvinvointiin on huolta väestötasollakin. On myös mahdollista, että lasten tuen tarve, ja tukea tarvitsevien lasten määrä, ovat lisääntyneet. Aihepiiriä on tärkeä tutkia tarkemmin.

Tutkimuksessa oli mukana reilut 1660 suomenkielistä Pirkanmaan äitiysneuvoloiden asiakasperhettä. Tutkimustulokset on julkaistu Acta Paediatrica -tiedejulkaisussa heinäkuussa 2021. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja THL:n kanssa.

Lähde: Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tiedote


Lue myös:

    Uusimmat