Draamaelokuvissa kumppani saattaa hamstrata avioeropaperia suostumatta allekirjoittamaan sitä. Suomessa sama ei onnistu.
Avioeroa haetaan Suomessa lomakkeella. Tilanne saattaa kuulostaa tylsän byrokraattiselta, ja onkin totta, että oikeuden eteen avioparin ei yleensä tarvitse mennä.
– Hakemukset käsitellään käräjäoikeuden toimesta, eli käsittely kyllä sinänsä tapahtuu oikeudessa, mutta hakemusprosessi on hallinnollinen asia, hakemusasia. Siksi avioero ei vaadi oikeudenkäyntiä, kertoo juristi ja Lakihelppi-verkkolakitoimiston perustaja Katariina Ruuskanen.
– Jos on lapsiin liittyviä asioita, kuten huoltoa, elatusta, tapaamisoikeuksia tai asumisasioita, ja näistä on erimielisyyttä ja riitaisuutta, silloin voidaan tarvita oikeudenkäyntiäkin. Tai jos omaisuuden jako tai ositus ei suju. Siinä tapauksessa voi joutua menemään oikeuteen.
Lue myös: Vieraannuttaminen voi aiheuttaa lapselle trauman: "Vanhemmalta kyllä puuttuu siinä kohtaa empatiakykyä"
"Avioeron saa haettua yksipuolisestikin"
Amerikkalaisissa draamasarjoissa koetaan usein käänteitä, kun yksi kumppani hamstraa avioeropaperia itsellään eikä suostu allekirjoittamaan sitä.
Suomessa sama ei onnistu, sillä avioerosta ei voi kieltäytyä.
– Avioeron saa haettua yksipuolisestikin, eli vain yksi puoliso voi hakea sitä, Ruuskanen sanoo.
Tästä syystä ero tulee miehelle usein yllätyksenä. Juttu jatkuu videon alla.
5:33
Kumppani ei voi "vain ottaa" yhteisiä lapsia
Elokuvatodellisuus ei muutenkaan päde tosielämään. Draamassa erolla loukattu voi suurieleisesti ilmoittaa "minä otan lapset!", mutta oikeasti kumpikaan kumppani ei voi "vain ottaa" yhteistä kotia, lapsia tai muutakaan.
– Lasten huoltoa, tapaamisoikeusta tai asumista ei ikinä ratkaista yhden vanhemman vaatimuksen pohjalta, vaan aina lasten edun mukaisesti. Lähtökohta on aina yhteishuoltajuus. Asioista voi sopia vanhempien kesken, ja jos tehdään sopimus, se voidaan vahvistaa. Jos sopuun ei päästä, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen, Ruuskanen kuvaa.
Se, että äiti lähes varmasti aina saisi lapset luokseen asumaan, ei Ruuskasen mukaan ole totta – ainakaan juridisesti.
– Toki en tilastollisesti tiedä, tulisiko tällainen väite sieltä. Juridisesti aina katsotaan, mikä on lapsen edun mukaista. Jos parasta on, että lapsi on äidillä, toki sitten niin, mutta ainahan se ei ole lapsen edun mukaista.
Suurin osa lapsista kuitenkin jää vanhempien eron jälkeen yhä äidin luo asumaan.
Lue myös:
Voiko omaisuutta piilottaa avioerossa? Juristi tyrmää: "Tällaisia ideoita en voi miltään kannalta suositella"
Näin huomioit lapsen erotilanteessa: "Lapsen tarpeet saatetaan ohittaa"
Jos lapsen äiti uhkaa erossa "ottaa yksinhuoltajuuden", voiko niin todella tapahtua?
Taustalla katkeruutta tai kostonhimoa – eron jälkeen vanhempi voi pyrkiä pilaamaan lapsen välit toiseen vanhempaan
Katso myös: Tämä erossa huolettaa miehiä
7:40Katso myös: Onko mies heikoilla huoltajuuden kanssa? Keskustelemassa Miessakit ry:n kehittämis- ja koulutuspäällikkö Joonas Kekkonen sekä Miessakit ry:n erotyöntekijä Christer Nuutinen.