Keskiaikaisessa Euroopassa nähtiin oikeudenkäyntejä, jotka vaikuttavat nykynäkökulmasta lähes uskomattomilta.
Rikoksista saatettiin keskiajalla syyttää eläintä. Useimmiten syytettyjen penkille joutui sika, kertoo yhdysvaltalainen tiedejulkaisu Popular Science.
Eläintä vastaan nostetut syytteet eivät olleet pilaa tai näytöksiä, vaan täysin virallisia oikeusprosesseja, jotka saattoivat päättyä hirttotuomioon.
Lue myös: Oikeus linjasi: Norsut eivät ole ihmisiä
Sioille maistui myös ihmisliha
Vielä keskiajalla siat muistuttivat paljon enemmän villisikoja kuin nykysiat. Ne olivat suuria, nopeita, voimakkaita ja kaikkiruokaisia.
Kaikkiruokaisuus teki niistä jätehuollon kannalta hyödyllisiä, mutta toisaalta vaarallisia, etenkin lapsille.
Popular Sciencen mukaan eri puolilla Eurooppaa tunnetaan satoja tapauksia, joissa siat tappoivat ja söivät pienen uhrinsa.
Lue myös: Sika tappoi teurastajan Hong Kongissa
Sikoja pidettiin myös tutkintavankeudessa
Casting Justice Before Swine (Oikeutta sioille) -kirjan kirjoittaja, hollantilainen historioitsija Sven Gins kertoo julkaisulle, että sikojen aiheuttamiin tragedioihin suhtauduttiin Euroopassa vakavasti.
Ranskassa moni sika joutui lapsen tapettuaan täysimittaiseen oikeusprosessiin.
Sikaa saatettiin pitää tutkintavankeudessa, se kuljetettiin kärryissä oikeuteen ja sille hankittiin teloittaja, usein Pariisista asti.
Asiakirjoissa kuvattiin menettelyt yhtä tarkasti kuin ihmisen kohdalla.
Ginsin mukaan taustalla oli yhteisön tarve sovitella ja selkeyttää tilanne.
– Lapsen kuoltua pelkkä rahallinen korvaus ei riittänyt. Oikeus otti tapauksen haltuunsa, jotta kylä saisi selvän kokonaiskuvan ja voisi jatkaa eteenpäin.
Oikeudenkäyntien yhteydessä tutkittiin myös huolimattomuutta, eli sitä, oliko vaarallinen eläin päästetty liian lähelle lasta tai olivatko lasten vanhemmat toimineet vastuuttomasti.

Jopa herttuat puuttuivat sikojen kohteluun
Joissain tapauksissa prosessit nousivat Popular Sciencen mukaan niin merkittäviksi, että korkea-arvoiset hallitsijat puuttuivat niihin.
Vuonna 1379 luostarin omistamat siat armahdettiin, kun luostari vetosi herttua Filip Rohkeaan ja vakuutti eläinten olevan "hyvin käyttäytyviä".
Toisinaan oikeusprosessi kesti jopa vuosia. Eräs 1400-luvun sika oli vankilassa viisi vuotta ennen teloitustaan.
Liverpoolin yliopiston tutkija Damian Kempf kertoo Popular Sciencelle, että eläinten rankaiseminen nähtiin tapana palauttaa "luonnollinen järjestys", jossa eläimet palvelivat ihmistä.
Lasta vahingoittanut sika rikkoi tämän käsityksen mukaan syvästi kristillisen ajatusmallin.
