Maa- ja metsätalousministeriö on jättänyt ilmastolain arvioinnista lausuntoluonnoksen, jonka mukaan hiilineutraaliustavoitteita olisi tarkasteltava uudelleen. Nykyisellä ja seuraavalla hallituksella on vaikea päätös edessään, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2035. Näin sanoo ilmastolaki, jonka Marinin hallitus teki viime hallituskaudella.
Tällä hallituskaudella kunnianhimoinen tavoite on ollut vastatuulessa, koska metsien hiilinielut ovat pienentyneet.
Tämän takia muun muassa Suomen ilmastopaneeli ja Luontopaneeli ovat esittäneet hakkuiden vähentämistä, jotta nielut vahvistuisivat.
Tämä ajatus on saanut metsäteollisuuden hevostermein takajaloilleen.
– Jos puunkäyttö vähenisi Suomessa 14 miljoonalla kuutiometrillä 74 miljoonasta 60 miljoonaan kuutiometriin, tarkoittaisi se, että työllisten määrä laskisi arviolta 18 400 henkilöllä, kirjoittaa Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström kirjeessään.
Ei ole yllättävää, että maa- ja metsätalousministeriöllä (MMM) on sama sävel lausuntoluonnoksessa, joka on jätetty käynnissä olevasta ilmastolain arvioinnista.
– Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 tai myöhemmin, kuten esimerkiksi vuonna 2050, on haastavaa. Uusimman maankäyttösektoria koskevan tieteellisen tiedon ja muiden muuttuneiden tekijöiden seurauksena hiilineutraaliustavoitetta ja päästösektoreiden tavoitteita on perusteltua tarkastella uudelleen, MMM kirjoittaa.
Venäjän puu taustalla
Suomen hiilinielut ovat heikentyneet viime vuosina esimerkiksi sen takia, koska Venäjältä ei tuoda puuta. Hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän maan taloutta ei tueta enää puukaupalla ja hyvä niin.
Noin 12 miljoonan kuutiometrin vuosittainen tuonti Venäjältä on korvattu suurelta osin kotimaan metsistä. Samaan aikaan hiilinielulaskelmat ovat muuttuneet.
Taustakeskusteluissa metsäalalta korostetaan, että puuta kasvaa nyt Venäjällä enemmän, kun sitä ei tuoda Suomeen. Kukaan ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi sano julkisesti, että Venäjän nielut hoitavat Suomen ongelmat. Venäjä ei oikein voi olla ratkaisu nyt yhtään mihinkään.
Suomen olisi siis omin voimin pyrittävä hiilineutraaliksi.
Erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto sekä Sdp vaativat myös hallitukselta lisätoimia, koska näiden oppositiopuolueiden mielestä hallitus ei tee riittävästi ilmastotoimia.
Mitä tekee hallitus?
Orpon hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ilmastotavoitteisiin seuraavalla muotoilulla.
– Hallitus sitoutuu vastaamaan päästövähennystavoitteisiin ja etenemään hiilineutraalisuustavoitteeseen ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen siten, että se ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä, ohjelmassa todetaan.
Nykyiselle hallitukselle on poliittisesti mahdotonta rajoittaa hakkuita, mutta toistaiseksi hiilineutraaliustavoitteesta on pidetty kiinni lähinnä kokoomuksen ja Rkp:n voimin.
Keväällä ilmastolain arvioinnissa katsotaan, minkälaisilla muotoilulla lähdetään eteenpäin. Ympäristöministeriö johtaa valmistelua, joten ei ole mitenkään selvää, että maa- ja metsätalousminiteriön lausunto hyväksyttäisiin sellaisenaan. MTV Uutisille korostetaan, että MMM:n lausunto on yksi muiden lausuntojen joukossa ja valmistelu on kesken.
Hiilineutraaliustavoite jää todennäköisesti suurelta osin seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.
Yhtälö on vaikea, koska Suomi tarvitsee kaiken saatavilla olevan talouskasvun, joten hakkuiden rajoitukset ovat vaikeita toteuttaa ilman vaikutuksia metsäteollisuuden tuotantoon.
Muu elinkeinoelämä kuitenkin arvostaa tiukkoja ilmastotavoitteita, koska ne luovat uutta liiketoimintaa suomalaiselle osaamiselle esimerkiksi teknologiapuolella. Osa bisnesmaailmasta kavahtaisi tavoitteista luopumista.
Toiveita tavoitteen saavuttamisesta on kuitenkin yhä. Esimerkiksi hiilidioksidin teknisellä talteenotolla ja varastoinnilla voidaan saada aikaan päästövähennyksiä. Samaan aikaan liikenne sähköistyy ja metsien kasvua pyritään kiihdyttämään lannoituksella ja puiden jalostamisella nopeammin kasvaviksi.
Kokonaiskuva on kuitenkin nyt se, että hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen 2035 on todella vaikeata.