Keskiajalla Suomessa sijaitsivat maailman pohjoisimmat kivilinnat. Talvella niiden lämmitys on ollut erittäin haastavaa.
Moni ei välttämättä tiedä, että Suomeen rakennettiin keskiajalla arviolta 40 linnaa. Niistä vain kourallinen on säilynyt tähän päivään asti.
Suurin ja vanhin on Turun linna. Lisäksi aktiivisessa käytössä ovat edelleen myös Hämeen linna, Olavin linna ja Kastelholma Ahvenanmaalla.
Viiden jälkeen ohjelmassa vieraillutta kirjailijaa Elise Pihlajaniemeä kiinnostavat keskiaikaiset linnat niin paljon, että aiheesta on syntynyt useita kirjoja.
Pihlajaniemi kiinnostui keskiaikaisista linnoista jo teini-ikäisenä, koska ne kuvastavat keskiaikaisen elämän kirjoa.
– Linnoissa asui väkeä laidasta laitaan; eläimiä vankeja, palvelusväkeä. Siitä ylöspäin eri ammattiryhmiä, käsityöläisiä, kirjureita. Ja kyllä jokaisessa linnassa oli linnan päällikkö tai vouti pitämässä vähän jöötä.
Suomen keskiaikaisissa linnoissa ei asunut kuninkaallisia pysyvästi, mutta Ruotsin hallitsijat vierailivat niissä ajoittain.
Suurin osa merkittävistä linnoista oli kruunun linnoja eli Ruotsin kuninkaan omistuksessa, ja niitä hallinnoivat kuninkaan nimittämät linnanherrat.
Keskiaikainen keskuslämmitys
Hämeen linnassa oli keskiajalla jo oman aikansa keskuslämmitys, hypokausti. Hypokaustissa lämmintä ilmaa johdetaan yhdestä uunista usean huoneen lattioiden alle.
