Useat monarkit ajautuvat kerta toisensa perään erilaisten kohujen pyörteisiin. Onko nykyisten monarkioiden säilyttämisessä mitään järkeä?
Vastikään julkaistut Epstein-paperit ovat vetäneet Norjan kruununprinsessan Mette-Maritin yhä syvemmälle kohujen pyörteisiin, kun hänen yhteytensä seksuaalirikoksista tuomittuun liikemieheen Jeffrey Epsteiniin paljastuivat. Samaan aikaan Mette-Maritin poikaa Marius Borg Høibyä syytetään oikeudessa muun muassa neljästä raiskauksesta.
Ruotsissa Epstein-kohu on ollut pienempi, vaikka prinsessa Sofian nimi löytyikin julkaistuista papereista. Hän oli tavannut Epsteinin jo vuonna 2005, jolloin hän ei ollut vielä prinsessa vaan vastikään julkisuuteen noussut nuori tosi-tv-tähti. Sofia on kertonut olleensa järkyttynyt kuultuaan nuorten naisten hyväksikäytöstä ja kiitollinen siitä, ettei koskaan ollut läheisemmin tekemisissä Epsteinin kanssa.
Kaikista kohuista huolimatta Euroopan historian professorin Laura Kolben mukaan monarkialla on omat etunsa. He esimerkiksi suojelevat erilaisia kulttuuri-instituutioita.
– Kun kulttuuri-instituution nimi on esimerkiksi Royal theather tai Royal orchestra, se antaa kulttuurista jatkuvuutta ja turvallisuutta. Ja yksi tärkeä ulottuvuus on myös se, että kuninkaalliset ovat erittäin tärkeitä kauppamiehiä ja -naisia, sanoo Kolbe.