On työnantajan vastuulla selvittää ja puuttua, jos häirintätapauksia ilmenee. Näin kommentoi eduskunta-avustajien edustaja.
Eduskunnassa on ainakin kyselyiden perusteella ilmennyt häirintätapauksia, toteaa Avustajat ilman rajoja -yhteistyöverkoston (AIR) puheenjohtaja Annika Kuoppamäki.
Kuoppamäki kuitenkin korostaa, ettei tapauksia ole tuotu henkilökohtaisesti hänen tietoonsa.
– Kyselyiden perusteella eduskunnan työilmapiirissä on ollut tällaisia tapauksia ja nyt viimeisten päivien mediatietojen mukaan avustajien kertomukset näyttävät, että niitä on olemassa, Kuoppamäki sanoo.
Kuoppamäki itse toimii RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Otto Andersonin eduskunta-avustajana.
– Avustajat ottavat asian vakavasti. Avustajana koen, että tästä on tärkeää keskustella niin eduskunnassa kuin eduskuntaryhmissä, Kuoppamäki sanoo.
Häirintätapauksista ilmoitettava
Eduskunta-avustajia on pitkälti toista sataa. Heistä suoraan eduskunnan alaisuudessa työskentelee 40 avustajaa, ja muut kansanedustajien avustajat ovat eduskuntaryhmien alla.
Avustajan työnantaja voi siis olla suoraan eduskunta tai eduskuntaryhmä. Kuoppamäen mukaan avustajien keskuudessa pidetään tärkeänä, että häirintätapauksista ilmoitetaan eteenpäin.
– Sitten on työnantajan vastuulla ottaa selvää ja puuttua näihin tilanteisiin. Eli eduskunnan tai eduskuntaryhmien, hän sanoo.
Kuoppamäen mukaan avustaja seuraa edustajan työtä läheltä tilanteissa, joissa esimerkiksi kiireen määrä voi vaihdella rajusti. Avustajalle voi tulla tilanteita, joissa tämä kokee, ettei hänen kokemuksiaan oteta vakavasti.
Mikäli häirintää ilmenee, on ilmoituskanavien oltava kunnossa.
– Tätä asiaa pitää nyt edistää ja tuoda esille, miten näihin tapauksiin voisi suhtautua vielä tarkemmin ja vielä paremmin. Esimerkiksi siten, että ilmoituskanavat ovat helposti löydettävissä. Ja että tiedetään, että niiden kautta asiat oikeasti siirtyvät eteenpäin ja niihin puututaan, Kuoppamäki sanoo.