Tavallisesti melko harmiton flunssa voi olla diabetesta sairastavalle astetta ikävämpi, sillä "sokeritauti" kasvattaa keuhkoputkentulehduksen sekä poskiontelotulehduksen kaltaisten jälkitautien riskiä. Influessaan sairastuminen altistaa diabeetikon jopa hengenvaaralliselle keuhkokuumeelle.
Flunssa lisää muiden kuume- ja tulehdussairauksien tavoin stressihormoniksi kutsutun kortisolin eritystä. Kortisoli on insuliinin vastavaikuttajahormoni, minkä vuoksi insuliinin tarve kasvaa kipeänä ollessa. Terveellä ihmisellä insuliinin eritys lisääntyy ilman lääkitystä, mikä auttaa pitämään verensokerin normaalina. Diabetesta sairastavalla verensokeripitoisuus suurenee. Kuume- ja tulehdustautien aikana diabeetikon insuliinitarve voikin jopa kaksinkertaistua.
Insuliinin puute voi aiheuttaa ketoaineiden eli happojen ilmaantumista vereen ja virtsaan. Seurauksena voi olla happomyrkytys eli ketoasidoosi, joka on hengenvaarallinen tila. Happomyrkytyksestä kertoo se, että verensokeri on koholla ja samaan aikaan verestä löytyy ketoaineita.
