Diabetekseen liittyy kohonnut riski aivoinfarktiin, sydämen vajaatoimintaan ja jalkojen verenkiertohäiriöihin. Suomen Diabetesliiton asiantuntijaylilääkärin Elina Pimiän mukaan ei riitä, että vain verensokeria hoidetaan mahdollisimman hyvin.
Diabetes tunnetaan kansan suussa sokeritautina. Vaikka sokereiden hoito olisi kunnossa, diabetes nostaa riskiä muihin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.
– Diabetes on helppo ymmärtää siten, että kyse olisi veren sokereista, ja totta kai se on keskeinen osa diabetesta, asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä Suomen Diabetesliitosta kuvailee Huomenta Suomessa.
Lue myös: Alkoholi lisää syöpäriskiä, ja yksi juoma on erityisen "kova myrkky" – tässä syy
"Diabetekseen voi liittyä aivojen alueiden muutoksia"
Diabetes kuitenkin aiheuttaa Pimiän mukaan myös suurta rasitusta valtimoille. Siksi diabetekseen liittyy riski esimerkiksi aivoinfarktiin, sydämen vajaatoimintaan ja jalkojen verenkiertohäiriöihin.
– Tulee vaikka haava jalkaan ja se ei paranekaan, koska siellä on huono verenkierto. Huono tuntoaistimus tai tuntoaistimuksen puute aiheuttaa sen, että kipu ei saa välttämään rasitusta haavalle. Korkeat sokerit hidastavat paranemista, Pimiä kuvaa.
Lue myös: Unilääkäri kertoo "säälittävän" asian, joka suomalaisten unikäyttäytymisessä hämmästyttää: "Olen ihan sanaton"
Osa sairauksista voi iskeä myös niin sanotusti huomaamatta.
– Diabetekseen voi liittyä aivojen alueiden muutoksia, jotka eivät tunnu yhtäkkisenä, ja ne löytyvät esimerkiksi muistitutkimuksen yhteydessä, Pimiä sanoo.
– Huomataan, että siellä on useita pieniä infarktialueita niin, että henkilö ei ole huomannut, että tässä ja nyt se tuli.
Lue myös: Tutkimus: Iltavirkuilla korkeampi diabetesriski kuin aamuihmisillä
Ei riitä, että verensokeria hoidetaan mahdollisimman hyvin
Pimiän mukaan ei riitä, että verensokeria hoidetaan mahdollisimman hyvin. Diabetesdiagnoosin saaneen tulee huolehtia muistakin terveyttä edistävistä tavoista.
– Kolesterolit, eli elimistön rasvat, pitää hoitaa huomattavasti tiukemmalle tasolle kuin muulla väestöllä, jotta diabeteksen aiheuttamaa riskiä saadaan vähennettyä. Verenpaineen pitää olla tiptop-kunnossa, Pimiä kuvaa.
Suomalaisten kyky hoitaa diabeteksen kaikkia puolia tasapainoisesti on Pimiän mukaan yllättävän huonolla tasolla, kun otetaan huomioon, että tauti on ollut hyvin tunnettu jo vuosikausia.
– Suomalaisesta laaturekisteridatasta tiedämme, että monissa kunnissa alle puolella ollaan niissä tavoitetasoissa, joita pitäisi saavuttaa, hän kuvaa.
Diabetes muuttaa kipuaistimusta, ja siksi esimerkiksi "hiljainen sydäninfarkti" voi yllättää. Mikä se on ja mistä sen tunnistaa? Voiko diabeteksen aiheuttaman riskin pienentää niin sanotusti nollaan, entä onko pakko syödä lääkkeitä? Katso koko keskustelu jutun alussa olevalta videolta.
Lue myös: Pilaako napostelu terveyden? Tutkijat kertovat havainnoistaan
Lue myös: Tutkimus: Elinikää lisää jopa 24 vuotta – nämä tavat kannattaa omaksua mahdollisimman pian
Katso myös: Mitä ovat yli- tai alivireystilan oireet? Ehkäise stressi pienillä palautumishetkillä
9:27