Kuten lukemattomilla muillakin treenin ystävillä, myös Danielle de Wolfella on Garminin kello.
– En koskaan ollut ajatellut sitä, millainen voima älykellollani oli, ja miten se minua kontrolloi, kunnes Garmin kaatui maailmanlaajuisesti, Danielle kuvailee Metro-lehden kirjoituksessaan.
Oli tottunut selaamaan treenitilastoja kymmeniä kertoja päivässä
Kun älykello ja sen sovellus ei toiminutkaan, Danielle tajusi pian, että hänen suhteensa liikuntaa tarkkailevaan kelloon on vinoutunut. Aiemmin askelista, unirytmistä ja treeneistä kootun datan tutkiminen oli vaikuttanut vain tavanomaiselta ajanvietteeltä.
Daniellen älykello lakkasi toimimasta – nainen tajusi hätkähdyttävän totuuden terveyden tavoittelemisesta: "Se, etten enää saanutkaan minuuttidataa omasta kehostani..."
– Tarkistin sovelluksen tasaisin väliajoin ainakin 15 kertaa päivässä, ja kun askelmääräni ja kalorinkulutukseni tasaisesti lisääntyivät, koin lämmintä tyytyväisyyden tunnetta, Danielle kuvaa.
Danielle ei ollutkaan kiintynyt pelkästään treenin aiheuttamaan hyvänolontunteeseen, vaan myös siihen, että kello laski etäisyyksiä ja virtuaalinen treeniyhteisö onnitteli, kun Danielle onnistui tavoitteissaan. Muun muassa juoksua harrastava nainen olikin aiemmin pitänyt älykelloa vain järkevänä sijoituksena.
– Ne näennäisen merkityksettömät numerot, joita nuo minitietokoneet ranteissamme generoivat, eivät aina olekaan niin vähäpätöisiä, Danielle uskoo nyt.
"Se, etten enää saanutkaan minuuttidataa omasta kehostani, sai minut jännittymään"
Koronakaranteenin aina Danielle juoksi kellonsa avulla virtuaalihaasteita. Hän halusi suoriutua aina vain paremmin kuin ennen.
– Numeroiden päihittäminen oli nyt pääasiallinen tavoitteeni, ja vääjäämättä tulee hetki, kun se ei ole mahdollista. Haluni rikkoa omat ennätykseni oli tapa varmistaa, että epäonnistun, Danielle sanoo.
Kun älykello sitten ei enää toiminutkaan, Danielle havaitsi sen vaikuttavan mielialaansa.
– Se, etten enää saanutkaan minuuttidataa omasta kehostani, sai minut jännittymään ja ahdistumaan, Danielle kertoo.
"Terveysrutiinistani oli tullut epäterve pakkomielle"
Danielle huomasi alkaneensa luottaa älykellon tarjoamiin numeroihin niin paljon, että kun tarkkaa numeroa ei ollutkaan, kaloreiden syöminen aiheutti syyllisyyttä. Samalla kuitenkin raskas paino tuntui siirtyneen pois hänen päältään heti, kun älypuhelinsovelluksen tarjoamia lukuja ei voinutkaan tarkistaa.
– Aloin ymmärtää, miten riippuvaiseksi olinkaan tullut näistä tippaletkun kaltaisesti minulle syötetyistä tilastoista: voiman tunteesta, jonka sain, kun tiesin, paljonko kaloreita olin kuluttanut, Danielle sanoo.
– Terveysrutiinistani oli tullut epäterve pakkomielle.
"Se, ettei älykello toiminut, oli kuin olisin katsonut huonoja tapojani peilistä"
Kun Garmin sitten ilmoitti tilanteen korjautuvan pian, Danielle tunsi ensin innostusta. Sitten hän ahdistui.
– Voisin joko taantua takaisin koronakotoilun aikaisiin tapoihini, tai jatkaa terveemmällä asenteella, jonka olin löytänyt, hän kuvaa.
Vaikka hakkeritapaus oli ikävä, Danielle kuvaa älykellon toimimattomuutta tervetulleeksi herätykseksi. Twitterissä hän kertoi, että vasta hakkerihyökkäys sai hänet tajuamaan, että hän on keskittynyt liikaa tilastoihin.
– Se, ettei älykello toiminut, oli kuin olisin katsonut huonoja tapojani peilistä. Se korosti, miten helposti terveen elämäntavan tavoittelu voi muuttua joksikin paljon uhkaavammaksi ja tuhoavammaksi.
