Caila nosti pienen tyttärensä syliin vielä kerran – lapsi menehtyi kätkytkuolemaan vain tunteja myöhemmin: "En tiennyt, että se olisi viimeinen kerta"

Vauvoja nukutetaan liikaa selällään? 8:08

Eräänä iltana kaksi vuotta sitten Caila nosti tyttärensä vielä kerran syliinsä, vaikka lapsi oli jo unten mailla. Seitsemän tuntia myöhemmin lapsi oli kuollut. – Ole kipeän tietoinen siitä, ettei edes meistä eloisimmille ole luvattu huomista, hän muistuttaa nyt.

Video: Vauvojen selällään nukuttaminen on vähentänyt kätkytkuolemien määrää. Toisaalta se on tehnyt asentovinokalloisuudesta yleisempää. Lääkäri Henri Aarnivala puhui aiheesta Huomenta Suomessa syyskuussa 2017.

Kaksi kuukautta ennen tyttärensä kuolemaa Caila Smith kirjoitti Facebookiin tekstin pysähtymisestä. Hän halusi muistuttaa muita hidastamisen tärkeydestä.

– Muistan kaiken tuosta illasta. Tyttöni painon ja lämmön rinnallani, sen herkullisen, taianomaisen vauvan tuoksun, joka tuoksui hänen hiuksissaan, kun hipaisin hellästi kuolaa hänen leualtaan, kun hän nukkui, hänen silmäluomiensa värinän... Muistan sen kaiken, Smith kirjoittaa Scary Mommy -sivustolla.

– Minulla on edelleen se sohva, jolla makasimme, se unipussi, johon hänet oli kääritty, ja voin ottaa hänen pyjamansa esiin koska vain haluan. Ne ovat käsin kosketeltavissa minulle – mutta hän ei tule koskaan olemaan.

"Tyttöni ei koskaan kasva aikuiseksi"

Smith menetti lapsensa, kun tämä oli neljän kuukauden ikäinen.

– Olen viettänyt sen jälkeen monta yötä toivoen, että voisin vain olla surullinen sen vuoksi, että hän kasvaa isoksi, en sen vuoksi, että hän on ikuisesti poissa. Mutta tyttöni ei koskaan kasva aikuiseksi.

Smithin tytär menehtyi kätkytkuolemaan. Samana päivänä oli vietetty kuolleiden lasten muistopäivää, ja Smith oli lukenut aiheesta sosiaalisessa mediassa.

– Joten vaikka suloinen tyttöni oli jo unessa, hänelle oli laulettu ja häntä oli rakastettu, menin nostamaan hänet syliini vielä kerran. Tulen aina kiittämään Luojaa siitä, että tein niin. Koska vaikka en tiennyt, että se oli viimeinen kerta, jätin huomiotta asuntomme kaaoksen ja rakastin pikku tyttöäni kuin viimeistä kertaa.

Jos kuva ei näy, katso se täällä.

Vaikka tytön kuolemasta on jo kaksi vuotta, Smith muistaa tuon hetken edelleen.

– Tuhoudun kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla, kun joudun sanomaan, että hän veti viimeisen henkäyksensä vain seitsemän tuntia myöhemmin. En koskaan, ikipäivänä olisi kuvitellut, että minun pitäisi elää jonkin tällaisen kanssa. Olen vain 24, mutta sydämeni tuntuu paljon vanhemmalta.

"Pane se typerä puhelin alas"

Smith kannustaa edelleen vanhempia pysähtymään. Vaikka jokainen hetki ei ole nautintoa, lasten kanssa oleminen tekee jokaisesta hetkestä tärkeän.

– Pane se typerä puhelin alas, koska se, että saavuttaa tietyn määrän Instagram-seuraajia, ei ole mitään. Mutta se, että on aina läsnä oleva äiti, on jo jotakin, Smith kirjoittaa.

– Jätä tiskit pinoihinsa. Vannon, että ne ovat siellä huomennakin, vahingoittumattomina ja sellaisina kuin ne olivat. Mutta lapsesi eivät ole, koska he ovat taas päivän vanhempia ja pidempiä. Älä unohda, että saamme vain tietyn määrän päiviä.

Huomista ei ole luvattu kenellekään

Tekstillään Smith ei halua pelotella tai ahdistaa, vaan saada vanhemmat ajattelemaan.

– Elä tietämättä, mitä on tulossa, oli se sitten hyvää tai pahaa. Mutta ole kipeän tietoinen siitä, ettei edes meistä eloisimmille ole luvattu huomista.

Tyttärensä hautajaisissa Smith sanoi, että olisi jättänyt talonsa siivoamatta useammin, jos olisi tiennyt, että hänen aikansa tyttären kanssa on niin lyhyt.

– Elämäni on oppikirjaesimerkki siitä, että elämä on aivan liian lyhyt. Tartu siis sitä ohjaksista ja laukkaa villinä.

Lue myös:

    Uusimmat