Bensapumpuilla litrahinnat nousivat sodan vuoksi nopeasti. Pitkittyessään sota nakertaa kuluttajien taloutta vielä laajemmin.
Sota käy suomalaisten kukkarolle. Neljättä viikkoa jatkuva sota Lähi-idässä vaikuttaa esimerkiksi polttoaineiden ja ruoan ostajiin, asuntovelallisiin ja yleisesti kulutustavaroita hankkiviin suomalaisiin.
Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan vanhempi tutkijaVille Kaitila STT:lle.
– Tässä on nopeammin tulevia vaikutuksia ja sitten pidemmällä aikavälillä tulevia vaikutuksia. Tässä lyhyellä aikavälillä ovat juuri liikennepolttoaineet, Kaitila sanoo.
Sodaksi leimahtanut Lähi-idän tilanne nosti Suomessa huoltoasemilla litrahinnat pomppimaan kahden euron tuntumaan. Bensan hinta nousi jopa yllättävän nopeasti, arvioi STT:lle ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
– Se on jo reagoinut ennen kuin sodan aikaan tuotettu öljy on ehtinyt meidän bensapumpuillemme, hän toteaa.
Polttoaineita tarvitaan tieliikenteen lisäksi myös muun muassa lentoliikenteessä ja meriliikenteessä. Kuljetusten kallistuminen voi siis nostaa erilaisten kuluttajatuotteiden hintoja.
– Itä-Aasiasta tuodaan hyvin paljon esimerkiksi elektroniikkaa, vaatteita ja leluja, Kaitila sanoo.
Kaitilan mukaan liikennepolttoaineiden hinta on noussut parisenkymmentä prosenttia vuodenvaihteeseen verrattuna. Bensan hintaan vaikuttaa raakaöljyn hinta, jonka viitelaatu Brentin barrelihinta oli maanantaina yli sadassa dollarissa.
Lisäksi jalostusmarginaali eli jalosteiden myyntihinnan ja ostetun raakaöljyn hinnan välinen erotus on noussut selvästi, mikä kallistaa bensan hintaa entisestään. Jalostusmarginaalit ovat nousseet, koska raakaöljyn lisäksi markkinoilla on pulaa öljyjalosteista. Kun jalostamot ostavat raakaöljyä ja tekevät siitä tuotteita, jalostamisesta saatava euromäärä ei ole vakio, vaan vaihtelee.
Kaitilan mukaan dieselin jalostusmarginaali on noussut enemmän kuin bensiinin.
Hakola-Uusitalo muistuttaa, että energian hinta vaikuttaa laajasti kuluttajien talouteen.
– Kun energian hinta alkaa kohota, se pikkuhiljaa rupeaa tuntumaan kaikkien kulutustavaroiden hinnoissa.
Ruoan hinta nousee viiveellä
Ruoka puolestaan voi kallistua Kaitilan mukaan muun muassa siksi, että sota on nostanut öljyn lisäksi lannoitteiden hinnat kovaan nousuun. Maakaasusta valmistetaan typpilannoitteita, joiden kallistuminen nostaa vuorostaan maanviljelyn kustannuksia.
Kaitila sanoo, että Persianlahden maat ovat tärkeitä lannoitteiden tuottajia.
– Ja tietysti maanviljelyssä tarvitaan myös raakaöljypohjaisia polttoaineita.
Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä huono kuin vuonna 2022 sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainaan, eikä Kaitila odota samanlaista hintojen nousua.
– Jos katsotaan maailmanmarkkinahintoja, niin esimerkiksi vehnän hinta on noussut vajaat 20 prosenttia vuoden alusta. Se on edelleen hyvin maltillinen verrattuna Ukrainan sodan alun jälkeen tapahtuneeseen elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen kasvuun.
Hakola-Uusitalo uskoo, että vie aikansa, kunnes tuotantokustannusten nousu näkyy kuluttajille täysin. Esimerkiksi maatalouden mahdolliset vaikeudet eivät heti näy ruoan hinnassa.
– Jossakin vaiheessa tämä voi näkyä kuluttajalle asti, mutta se ketju on pitkä.
Yleinen suomalaisten asuntolainojen viitekorko euribor on hyppinyt sodan alettua. Korkeat korot voivat vaikuttaa asunnonostohaluihin ja asuntolainaa ottaneiden talouteen yleisemminkin.
– Markkinat odottavat, että inflaatio kiihtyy, niin kuin se totta kai tässä tekeekin, koska energian hinta on noussut. Markkinoilla odotetaan, että Euroopan keskuspankki aikanaan nostaa ohjauskorkoaan. Markkinat hinnoittelevat joka päivä tätä korkonäkymää, Kaitila selittää.
Sota murjoo suomalaisten taloutta suoraan muun muassa hintojen noustessa. Hakola-Uusitalon mukaan toinen vaikutuskanava talouteen on se, että kuluttajat rupeavat kriisissä varovaisiksi.
– Pelätään sitä, miten omalle työllisyydelle käy ja onko varaa kuluttaa. Siitä tulee sellainen kerrannaisvaikutus talouteen ylipäänsä.
Suomessa on jo tovin aikaa puhuttu siitä, kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on alamaissa. Hakola-Uusitalon mukaan syytä ei ole vielä aivan ymmärretty eikä asiaa ole kovin paljon tutkittu.
– Oma hypoteesini on se, että koronapandemia ja energiakriisi olivat niin isoja shokkeja kuluttajien luottamukseen, että niistä toipuminen on vienyt aikaa. Ja nyt jos tulee vastaava shokki, se saa ihmiset varovaiseksi.
Häiriöt tuntuvat hyvinvoinnissa
Pitkittyessään Lähi-idän sota saattaa olla myrkkyä Suomen orastavalle talouskasvulle, mikä heijastuisi tietysti monella tavalla myös kuluttajiin.
– Mitä enemmän on valtioita, jotka ovat sotatilassa, sitä suurempi on isku kansainväliseen kauppaan. Suomi on pieni avotalous, joten kyllähän se sitten meillä tuntuu, Hakola-Uusitalo sanoo.
– Kun tulee isoja häiriöitä ulkomaankauppaan, on hyvin todennäköistä, että ne vaikuttavat myös meihin.
Avotalous tarkoittaa sitä, että Suomen rajojen ulkopuolella käytävän kaupan osuus Suomen taloudesta on suhteellisen suuri.
– Mutta jos ulkomaankaupassa on häiriöitä, se näkyy erityisesti meidän tulotasossamme ja hyvinvoinnissamme, Hakola-Uusitalo selvittää.
